Oulun vaalipiirin Vihreät

Olen perustanut monikuntaliitoksen toteuttamista vaativan nettiadressin ja löytyy seuraavasta osoitteesta

www.adressit.com/oulunseudunliitos

Kiittäen

Kari Viholainen

Rakennusjätti NCC on laatinut Kempeleeseen vision vuodelle 2030. Tässä uudessa uljaassa Kempeleessä kulkisi paikallisjuna, joka kuljettaisi väkeä Oulusta ja muista Kempeleen lähiöistä Kempeleen keskustan hulppeaan ostosparatiisiin shoppailemaan ja kuluttamaan aikaa. Samaan paikkaan virtaisi väkeä tuhansilla henkilöautoilla muun muassa nelostieltä Kempeleen kolmen liittymän kautta. Sen lisäksi suunnitelmaan kuuluu kerrostaloja, joihin kaikki Kempeleeseen haluavat tuhannet ihmiset muuttaisivat.

Visiossa on kaksi hyvää puolta: ensinnäkin paikallisjunaliikenne, jota olemme toivoneet jo kauan. Kiitos liikenneministeri Anu Vehviläisen ja muiden asian puolesta ankarasti lobanneiden, kuten Vihreiden hallitusryhmän, paikallisliikenteen mahdollistava kaksoisraide on taas pykälän verran lähempänä toteutumistaan. Toinen hyvä puoli on se, että Kempeleen tyhjänä möllöttävä asemanseutu rakennettaisiin hyötykäyttöön, jolloin nykyisellään hajallaan oleva yhdyskuntarakenne tiivistyisi edes piirun verran.

Todellisuudessa NCC:n laatima megalomaaninen visio on  pelkkä syötti, jolla perustellaan uuden liittymän rakentamista Zatelliitin alueelle. Samaan aikaan Kempeleen yhdyskuntarakennetta hajautetaan reippaalla kädellä antamalla rakennuslupia ja poikkeuslupia haja-asutusalueen rakentamiseen, ja rakennuttamalla uusia asuinalueita mahdollisimman kauas palveluista ja keskustasta – kummastakin niistä. Viranhaltijoiden – eli Kempeleen todellisten päättäjien – taholta on annettu ymmärtää, että liittymän rakentaminen on ehdoton edellytys sekä paikallisjunaliikenteelle että yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle. Samaan aikaan Ouluntullin liittymä seisoo lähes käyttämättömänä, koska yhteyksiä sinne ei Linnakankaalta ja Kokkokankaalta ole katsottu tarpeelliseksi tehdä, vaikka suunnitelmat ovat olemassa.

Mainitut päättäjät ovat tehneet myös selväksi sen, etteivät uuden yläasteen rakentaminen tai jo kymmenen vuotta suunniteltu terveyskeskuksen laajennus ole niin kiireellisiä kohteita kuin uuden liittymän rakentaminen. Toki henkilöautot menevät ihmisten edelle, sehän on selvä.

Päättäjät taivastelevat sitä, että nykyisessä Zeppelinin liittymässä joutuu välillä jopa pysähtymään, eikä neljän aikaan pääsekään niin nopeasti kotiin tai shoppailemaan, kuin muulloin. He jopa kutsuvat sitä “ruuhkaksi“. Kyseinen tukos olisi hyvin yksinkertaista selvittää nykyistä liittymää korjaamalla: jos nelostieltä Oulun suunnasta tulevaa erkanemiskaista ja Kempeleen keskustasta päin tuleva kaista levennettäisiin kaksikaistaiseksi, nämä tukokset olisivat historiaa. Minkäänlaista pysähtymisen vaaraa ei olisi, jos vielä heitettäisiin pari miljoonaa euroa hukkaan ja levennettäisiin nelostien ylittävä silta nelikaistaiseksi.

Tai sitten voitaisiin kehittää joukkoliikennettä, jolloin myöskin citymaasturilla pääsisi nopeammin liittymästä, kun köyhät ja muut akat siirtyisivät busseihin. Oulun ympäristökunnista Kempele maksaa vähiten asukasta kohti seutuliikenteen tukea. Ja sitten ihmetellään, miksi sitä ei käytetä… Jos poliittista tahtoa olisi, niin kyllä kansa käyttäisi. Tällä hetkellä ei – toistuvista toiveista huolimatta – ole esimerkiksi minkäänlaista poikkiliikennettä Oulunsalon ja Kempeleen välillä. Kuitenkin Oulunalosta moni käy opiskelemassa Kempeleessä, ja moni varmaan mielellään kävisi myös ostoksilla, jos se olisi mahdollista. Ja Oulunsaloon taas moni joutuu matkustamaan mennäkseen lentokentälle – myös Kempeleestä, kun lentoyhtiöt eivät vielä ole älynneet laittaa lentokonepysäkkiä Kempeleeseen, joka kuitenkin on maailman napa. Jos Oulunsalon ja Kempeleen välillä kulkisi esimerkiksi oululaisen citybussin kaltainen pieni matalalattiabussi, se voisi toimia samalla palvelulinjana vanhuksille ja kotiäideille.

Muuttaessani nyt Ouluun jätän luonnollisesti valtuustopaikkana Haukiputaan kunnan valtuustossa. Yhdeksän vuoden aikana on ollut monenlaista missä on saanut olla mukana, tavannut erilaisia ihmisiä, saanut kavereita ja todella hyviä ystäviä. On ollut vaikeita ja raskaita asioita, mutta yhtä lailla iloisia tapahtumia, huumoria ja onnistumisen hetkiä.

Kiitän kaikkia Haukiputaan luottamushenkilöitä yli puoluerajojen, kunnan työntekijöitä ja kuntalaisia. Haukiputaalla on ollut mukava asua. Nyt on minun aikana taas muuttaa eteenpäin tai oikestaan takaisin, sillä Oulustahan minä puttaalle muutin ja nyt muutan takaisin.

Voikaa Hyvin !

Kari Viholainen

Oulunsalon valtuusto päätti olla takaamatta oman henkilöstönsä asemaa ja siten mahdollistaa lomautukset ja jopa irtisanomisetkin. Samassa tilanteessa olemme myös Haukiputaalla, tosin me emme ole vielä valtuustotasolla linjanneet asiaa. Vihreä ryhmä jätti jo tammikuussa aloitteen johon saimme 18-valtuutetun allekirjoitukset. Selvitystä odotamme onko meillä tarvetta lomautuksiin ja /tai irtisanomisiin ja kuinka ne vaikuttaisivat kuntalaisten saamiin palveluihin, niiden laatuun ja sisältöön. Odotamme myös laskelmia veroprosentin todellisesta nousupaineesta vuodelle 2010.

Epävirallisia lausuntoja ja toteamuksia on tullut siihen suuntaan , että lomautuksia ei tarvittaisi. Mutta asiasta tarvitaan kunnanhallituksen ja valtuuston linjaus ja päätös. Paljon helpompi on rakentaa vuoden 2010 talousarviota jahka henkilöstön asema on selvä. Uskon , että henkilöstökin haluaisi selvyyden asiaan.

Talous on tiukoilla ja kuluvan vuoden talousarvio uhkaa mennä perusturvan puolella yli miljoonalla eurolla yli suunnitellun. Ylitystä odotan myös sivistyspalvelujen osalta.

Perusturvalautakunta linjaakin jo 16.6.09 kokouksessaan säästöjä tälle vuodelle, elikkä “jarruja“ päälle. Syksystä on tulossa erittäin haastava kun toden teolla pääsemme kasaamaan tulevaa talousvuotta 2010.

Lauantaina Oulun läänin vihreä piirijärjestö ry piti kevätkokouksensa Haukiputaalla (ja muutti samalla nimensä muotoon Oulun piirin Vihreät ry). Kokousta ennen Haukiputaan kunnantalolla järjestettiin keskustelutilaisuus otsikolla “Kuntatalous ja kuntaliitoskysymykset”. Paikalle oli saatu alustamaan  Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki ja entinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa. Molemmat puhuivat järkevän kuntarakenteen puolesta – yksi työssäkäyntialue tarkoittaa yhtä kuntaa, ei kuntien muodostamaa tilkkutäkkiä!

Vihreät ovat olleet aktiivisia kuntaliitosten puolestapuhujia. Myös minä olen vakuuttunut niiden hyödyistä Oulun seudulla. Peruspalvelujen turvaaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja seudullinen kaavoitus onnistuvat paljon paremmin yhden kunnan tilanteessa. Tulevaisuudessa pienten kuntien on entistä hankalampi pärjätä yksin kuntalaisten ikääntyessä ja valtionosuusjärjestelmän muuttuessa. Kuntaliitokset eivät tarkoita palvelujen huononemista ja identiteetin menettämistä, vaan seudun kokonaisvaltaista kehittämistä ja menestymistä!

 Tulin valituksi vihreäksi varavaltuutetuksi, ja lähdin varsinaisen tueksi luottamuspaikkaneuvotteluihin, koska me molemmat olemme kunnallispolitiikassa ihan vihreitä. Hyvin pian kävi selväksi, että nyt ollaan hiekkalaatikolla ja neuvotellaan siitä, kuka saa leikkiä milläkin lelulla. Suurimman ja mahtavimman asemaa ei näennäisesti kukaan kyseenalaistanut – aluksi. Kun isoin poika halusi isoimman auton ja parhaat ämpärit, niin hän ne sai. Koska iso poika ei voi leikkiä kaikilla lapioilla ja ämpäreillä ja autoilla samaan aikaan, hän jakeli niitä muillekin.

Koska iso poika on jo iso poika, hän ymmärtää, ettei leluja voi jakaa vain parhaille kavereille, vaan niitä kannattaa jakaa kaikille, ettei kukaan ala itkeä ja hälytä tätejä ja äitejä ja isiä sotkeutumaan asiaan. Leluja lähdettiin siis jakamaan koon mukaan, koska jokin kriteeri täytyy olla.

Koko ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen asia, kuin voisi kuvitella. Onko vanhempi poika isompi kuin nuorempi vai lasketaanko koko pituuden mukaan? Ja kuka määrittää, minkä pituinen kukakin on, ja jos toinen on viikon toista vanhempi, niin onko hän isompi vai ei? Lisäksi on otettava huomioon ne pikkutytöt, jotka voivat hyvin herkästi ryhtyä itkemään, ja hälyttää koko korttelin ihmettelemään.

Olen oppinut kunnallisvaalien jälkeen myös sen, ettei asia ole alkuunkaan selvä sen jälkeen, kun lelujen jaosta eri ryhmien kesken on sovittu. Sitten on myös päätettävä, kuka mistäkin ryhmästä saa leikkiä milläkin  ryhmälle myönnetyllä lelulla, ja leikkijärjestyskin on määriteltävä. Olen oppinut myös sen, ettei isona poikana olekaan niin helppoa olla, kuin pikkutyttönä pikkutyttöjen pikkuruisessa porukassa voisi kuvitella.

Koska itse olen aina ollut hiekalle allerginen, enkä viihtynyt laatikon laidalla edes silloin kun omat lapseni olisivat viihtyneet siellä. Siksi en tiedä, harrastetaanko lasten hiekkalaatikolla yhtä paljon lehmänkauppoja ja kieroilua ja salailua ja liittoutumista ja pelailua ja laskelmointia ja olettamista kuin luottamuspaikkaneuvotteluissa. Olettaisin että kyllä, mutta ehkä suorasukaisemmin ja vilpittömämmin. Oman edun tavoittelu on joka tapauksessa avaintermi molemmissa. Ei mikään ihme, ettei politiikka kiinnosta kansaa.

Marraskuun lopun valtuuston kokoukset olivat kiinnostavia. Käsittelyssä oli Oulun kaupungin talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2009-2011. Ryhmänjohtajat puhuivat maanantaina tärkeistä asioista – onneksi muutkin ryhmät kuin Vihreät nostivat esille joukkoliikenteen kehittämisen! Taina Pitkänen-Koli painotti puheessaan kunnan roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa, mikä onkin valtavan tärkeä asia. Kunnilla on ilmastovastuu, samoin jokaisella kuntalaisella. Valtio ei voi hoitaa koko maan ilmastopolitiikkaa ja ympäristönsuojelua, se on ihan selvä.

Tein itse muutaman talousarvioaloitteen koskien opetustointa, koska tunnen sen parhaiten (olen ollut opetuslautakunnassa neljä vuotta). Esitin neljän uuden alueellisen pienluokan perustamista (kustannus 84 000 euroa), koulunkäyntiavustajien vakinaistamista (350 000 euroa) sekä Steinerkoulun avustuksen vakinaistamista (50 000 euroa). Sain kaikkiin esityksiini kannatusta useista puolueista. Torstain äänestyksessä opetustoimelle päätettiinkin myöntää 240 000 euroa juuri edellämainittuihin kohteisiin, joten olen nyt todella tyytyväinen. Harvoin aloitteita saa näin hyvällä prosentilla läpi! Yhteistyöllä asiat hoidetaan

• Tuomas Enbusken aamuohjelmassa 20.11.08 Etlan tutkija Hannu Kaseva paljasti mielenkiintoisella tavalla uusliberalismin arvomaailmaa.
• Kasevan mukaan ihminen tekee asioita vain itsekkäistä syistä. Ei siis ole olemassa kutsumusammatteja. Töitä ei tehdä altruistisista syistä. 
• Taustalla on ilmiselvästi amerikkalaisista ajatushautomoista levitetty Thomas Hobbesin filosofia. Hobbesin mukaan ihminen on kiinnostunut vain omien etujensa ajamisesta. Seurauksena on kaikkien sota kaikkia vastaan. Siksi tarvitaan valtiota, jonka absoluuttisen vallan alaisia kaikki yksilöt ovat. 
• Modernit liike-elämän johtamisjärjestelmät toimivatkin tämän ajattelun mukaan. Siksi mm tarvitaan vahvoja johtajia.
• Elinkeinoelämän johtamisjärjestelmät ovat jo tulleet Suomeen, julkishallintoon ja kuntiin. Esimerkiksi Haukiputaan kunnan toimintasääntöä ollaan parhaillaan rukkaamassa päällikkövaltaiseen suuntaan.
• Kutsumusammattien työntekijöitä, kasvattajia, hoitajia, lääkäreitä,  psykologeja aja sosiaalityöntekijöitä johdetaan nythobbesilaiseen filosofiaan perustuvan tilaaja-tuottajamallin avulla. Siihen malliin sisältyy usko kilpailun ja rahan voimaan. Kaikki on voitava mitata rahassa ja tuotteistaa. 
• Pitkällinen kokemukseni työyhteisökouluttajana, sosiodraamaohjaajana, työnohjaajana  ja aikuiskouluttajana on tuonut syvän luottamuksen siihen, että ihmiset tekevät töitä kutsumuksesta ja altruistista syistä. Immanuel Kantin ihmiskäsitys on mielestäni paljon enemmän totta kuin hobbesilainen inhokuva.
• Yksilö janoaa itsenäisyyttä työssään ja mahdollisuuksia kehittää sitä. Ilman tätä vapautta työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen kuihtuu.
• Itsevaltaiset pakkotahtiset järjestelmät nykyisessä työelämässä ovat mielestäni uhka luovuudelle, innovatiolle ja ihmisten hyvinvoinnille.
• Jos usko johtajien absoluuttisen vallankäytön erinomaisuuteen siirtyy yhteiskuntaan, tulevaisuuden uhka on myös demokratian loppu ja diktaattorien tulo.

Tulihan se päätös Kiimingissäkin jahka aikansa äänestivät asiasta. Selvityspäätös on erittäin tervetullut ja antaa positiivisen viestin kaikille Oulun alueen kunnille. Rohkeasti ja avoimesti pitää kuntarakenteet selvitellä ja katsoa mikä on asukkaiden etu. Oulun seutu on todella suurien haasteiden edessä ja yhdessä Oulun ympäristökuntien tulee yhdessä Oulun kaupungin kanssa katsoa pitkälle tulevaisuuteen kuinka alueen kilpailukyky ja kuntalaisten palvelut turvataan kustannustehokkaasti. Meidän kaikkien yhteinen asia on torjua alueen asukkaiden eriarvoistuminen.

Kiitos Kiimingin kunnanvaltuusto! Teitte viisaan päätöksen !

Kari Viholainen

Vaaleista on ainakin se hyöty, että ehdokkaiden kunto kasvaa vaalinalusviikoilla kohisten. Vaalilehti Vihervakan ja mainosten jakaminen Oulun joka kolkkaan on suuri ponnistus. (Ainakin Vihreät jakavat vaalilehden itse joka paikkaan, en tiedä ostavatko muut puolueet jakelun jostain?) Itse jaoin lehden Puolivälinkankaan kerrostaloihin. Aika monta porrasta tuli kiivettyä ylös ja alas! Aluksi jakaminen oli hidasta, mutta viimeisinä jakopäivinä sain jo kellotettua erinomaisia tuloksia: 16 rappua tunnissa oli ennätys

Olen tällä viikolla ollut Rotuaarilla muutaman tunnin joka päivä, keittämässä kahvia, täyttämässä ilmapalloja ja jakamassa mainoksia. On ollut tosi kivaa jutella erilaisten ihmisten kanssa, vaikka mielipiteet eivät tietysti aina käykään yksiin. Suurin osa ohikulkijoista on kuitenkin ollut aidosti kiinnostuneita Oulun Vihreiden mielipiteistä ja tavoitteista. Mutta aina löytyy niitäkin jotka tulevat varta vasten paikalle vain haukkuakseen. Eräskin viehättävä mieshenkilö käytti 15 minuuttia aikaa kertoakseen minulle, miksi Vihreät ovat täysin hyödytön puolue. Lopuksi hän ilmoitti äänestäneensä jo ennakkoon erästä oikeistopuoluetta…