Oulun vaalipiirin Vihreät

TIEDOTE                        Vapaa julkaistavaksi 16.8.2010 klo 12.00

Jussi Autio, filosofian ylioppilas, pelisuunnittelija, 27 v., Oulu
Erkki Pulliainen, kansanedustaja, professori emeritus, 72 v., Oulu

Jussi Autio on oululainen pelialan yrittäjä. Hän toimii Tuonela Productions Ltd:ssä toimitusjohtajana ja pelisuunnittelijana. Aution luottamustehtävätkin liittyvät pelialaan: hän on Oulun yliopiston pelitutkimuskeskuksen ohjausryhmän jäsen, Oulun seudun Ammattiopiston datanomitutkinnon kehittämisryhmän jäsen ja Suomen lautapelikehittäjien puheenjohtaja.

Autio painottaa vaaliteemanaan laadukkaan ja ilmaisen korkeakoulutuksen turvaamisen tärkeyttä, jotta Suomen kilpailukyky säilyisi jatkossakin. Yliopistojen rahoitus ja henkilökunnan riittävä määrä pitäisi turvata, että tutkijat jaksaisivat tehdä sekä laadukasta tutkimusta että opettaa.

Myös yrittäjyysasiat ja yrittäjyyskuvan laajentaminen ovat tärkeitä Autiolle. ”Yrittäjänä voi luoda itse sen unelmien työpaikan ja yrittäjyys voi hyvinkin olla oma keino tehdä maailmasta parempi paikka siinä missä kansalaisjärjestötkin. Suurinta typeryyttä on usein kuultu väite, että yritysten ainoa tavoite (ja ainoa yhteiskuntavastuun kantamisen muoto!) on tuottaa osakkeenomistajilleen rahaa. Se on sama kuin väittäisi ihmisen ainoan tavoitteen olevan syödä ruokaa ja hengittää, koska ilman niitä kuolee pois”, hän sanoo.

Autio painottaa luovien alojen ja kulttuuriasioiden merkitystä: ”Pelkällä hightechillä ei enää pärjää, vaan pitäisi osata tuottaa myös laadukkaita sisältöjä ja palveluja, joita tulevaisuudessa kulutetaan enemmän kuin ostetaan konkreettisia tuotteita. Tällöin hyvinvoiva luovien alojen sektori on menestyksen edellytys. Lisäksi kulttuuri lisää muutenkin ihmisten hyvinvointia ja mitä osallistuvammaksi yhteiskunta saadaan sitä helpommin voi mielenterveyspalvelut keskittää niitä eniten tarvitseville”.

Kansanedustaja, emeritusprofessori Erkki Pulliainen ei juuri esittelyjä kaipaa. Eduskunnassa Pulliainen työskentelee tarkastus- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa, kansliatoimikunnassa ja Yleisradio Oy:n hallintoneuvostossa. Hän on toiminut Oulun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1985 alkaen ja on Oulun kaupungin työllisyystoimikunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Suomen nisäkästieteellisen seuran puheenjohtajana sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön varapuheenjohtajana.

Kaikkien luottamustehtäviensä lisäksi Pulliainen on kirjoittanut kirjoja, joita on ilmestynyt viidellä eri kielellä 61 kappaletta. Tieteellisiä julkaisujakin on kertynyt yli 500 kappaletta.

Tällä hetkellä Pulliaiselle on tärkeää, että budjettitalouden perusteita uudistettaisiin ja esimerkiksi verotukien määrä, 13 mrd euroa, arvioitaisiin uudelleen. Myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on merkittävää, koska valtio menettää 4-5 mrd euroa verotuloja harmaan talouden 12 mrd euron rahavirroista. Myös yliopistolakiuudistuksessa ilmenneet virheet pitäisi Pulliaisen mielestä korjata välittömästi.

Pulliainen pitää tärkeänä luonnollisesti myös lähi- ja luomuruoan mahdollisuuksien edistämistä gmo-vapaassa Suomessa sekä sitä, että maastamme tehtäisiin maailman luonnonvara- ja luonnonsuojelun mallimaa.

TIEDOTE               4.8.2010

Oulun vaalipiirin Vihreät ry:ltä kaksi vahvaa ja rohkeaa naisehdokasta eduskuntavaaleihin 2011.

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat:

Satu Haapanen, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, 41 v., Oulu
Terttu Kuusela, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiodraamaohjaaja, yrittäjä, 63 v., Haukipudas

Satu Haapanen on tunnettu oululainen opettaja, poliitikko ja varakansanedustaja. Hän on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmänsä puheenjohtaja. Satu Haapanen on maakuntahallituksen ja -valtuuston jäsen sekä Oulun seudun Vihreiden naisten puheenjohtaja.

Haapasen vaaliteemana on pohjoisen Suomen asukkaiden hyvinvoinnin vahvistaminen: ”Se tarkoittaa erityistä huomion kiinnittämistä koulutukseen, yrittäjyyteen, työllisyyteen ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Tulevien sukupolvien hyvinvointi taas edellyttää satsaamista lähiruokaan, uusiutuviin energialähteisiin, energiapihiyteen ja perheiden tukemista. Myös monikulttuurisuuden tukeminen ja vahvistaminen on minulle tärkeä asia.”

Sadulle perhe on tärkeä ja hän viettääkin vapaa-aikansa mieluiten kolmen lapsensa kanssa. Kiinnostuksen kohteikseen Satu kertoo kotimaan politiikan ohella kirjoittamisen, kansainvälisen politiikan ja kielet. Haapanen on asunut, opiskellut ja työskennellyt useassa maassa. Englannin lisäksi Satu puhuu hyvin ruotsia, ranskaa ja kreikkaa sekä kohtalaisesti saksaa ja espanjaa. Lukeminen ja huilun sekä pianon soitto ovat rakkaita harrastuksia.

Terttu Kuusela on haukiputaalainen kunnanvaltuutettu vuodesta 1996 alkaen. Hän on ollut lisäksi tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ja kunnanhallituksen jäsenenä sekä nyt valtuustoryhmänsä puheenjohtajana.

Kuuselalle onkin kertynyt rautainen kokemus kunta-asioista. Työtehtävissään hän on tutustunut lähes kaikkiin Oulun läänin kuntiin.

Terttu on osoittanut rohkeutta sekä julkisissa tehtävissään että omassa elämässään. Hän jätti 90-luvulla palkkatyön yhteiskunnallisten aineiden opettajana, valitsi mikroyrittäjyyden sosiodraamaohjaajana ja luonnonmukaisen elämän.

Kierrätys, kulutuksen vähentäminen, hidas lähiruoka ja eläminen luonnossa ovat Tertun valintoja. ”Onni löytyy sieni- ja marjametsistä, soilta ja puroilta, hiihtämisestä ja vaeltamisesta”, tietää hän. Iskulauseenaan Tertulla onkin: ”Vähemmän roinaa, enemmän elämää”.

TIEDOTE                        27.5.2010
Vapaa julkaistavaksi

Oulun vaalipiirin Vihreät ry:n hallitus asetti kolme uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin 2011 kokouksessaan 27.5.2010.

Eduskuntavaaliehdokkaat ovat:
Johan Heino, yrittäjä, toimitusjohtaja, 53 v., Puolanka
Juhani Kela, maaseudun kehittäjä, 56 v., Suomussalmi
Marika Kemppainen, opiskelija, 19 v., Kajaani

Johan Heino on toiminut pitkään graafisella alalla monissa eri tehtävissä. Hän omistaa puolet helsinkiläisestä kirjapainosta ja puolet Askan Matkailupalvelut Oy:stä Puolangalla. Johan on aktiivinen yhdistysihminen ja pitkän linjan luonnonsuojelija. Hänellä on 35 vuoden kokemus kansalaisaktivismista. Tärkeitä asioita Johanille ovat mm. luonnon- ja ympäristönsuojelu, kansainvälinen solidaarisuus, suvaitsevaisuus, eriarvoisuuden poistaminen, kestävän ja ekologisen matkailun kehittäminen, luomu- ja lähiruoka sekä irlanninsusikoirat.

Juhani Kela työskentelee Arktiset Aromit ry:n toimistossa Suomussalmella. Koulutukseltaan hän on maaseudun kehittäjä (eat.). Juhani asuu sivukylällä Suomussalmella. Hänellä on 18 vuoden kokemus maaseudun kehittämisestä. Hän on toiminut lukuisten kehittämishankkeiden, verkostojen ja yhdistysten avainryhmissä. Hän tuntee Kainuun historian ja nykypäivän. Hän kiteyttää tehtävänsä seuraavasti: ”Maaseudun asialla, laadusta tinkimättä”.

Marika Kemppainen opiskelee Kajaanin lukiossa. Vapaa-ajalla hän toimii uimavalmentajana, -opettajana ja -valvojana Kajaanin uimahallilla. Hän on Kainuun Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry:n hallituksen jäsen. Marika vaikuttaa aktiivisesti myös nuorten ja kaupungin asioihin Kajaanin nuorisovaltuuston kautta, minkä edustajana hän on Kajaanin kaupunginvaltuuston kokouksissa. Marikalle urheilu, lähiruoka, ihmisten ja eläinten välinen tasa-arvo, mielenterveys, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden asiat ovat lähellä sydäntä. Hän haluaa olla poistamassa vääryyksiä, ja saada ihmiset ajattelemaan tärkeitä asioita kuten rakkaus, rauha ja rehellisyys. Hänen mielestään yhteisöllisyyden lisäämiseen ja perheolojen muuttumiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä nykypäivänä liian moni lapsi ja nuori elää rikkonaisessa ja turvattomassa kodissa, mikä näkyy lisääntyneinä huostaanottoina sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvuna.

Lisätietoja:

Paula Pohjanrinne
puheenjohtaja
Oulun vaalipiirin Vihreät ry
040 415 4907
paula.pohjanrinne@vihreat.fi

Oulun vaalipiirin Vihreät kannattavat nykyisen korkeakoulujen opiskelijavalintamenettelyn pääsykokeineen kehittämistä edelleen sen sijaan, että se korvattaisiin opetusministeriön työryhmän ehdotuksen (18.3.) mukaisella mallilla. Ehdotetun mallin mukaan korkeakoulutukseen pääsisi vuodesta 2013 alkaen pelkästään ylioppilastodistuksen tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella. Malli jakaisi nuoret liian varhain menestyjiin ja epäonnistujiin. Jos ehdotus toteutuu, suosituimmat koulutusalat kalastavat jatkossa vain “kympin“ opiskelijoita, ja syystä tai toisesta heikommin koulussa menestyneiden mahdollisuuksia rajataan liikaa. Hyvin laadituilla pääsykokeilla voi testata pyrkijän motivaatiota perehtyä valittuun alaan, huomauttaa Oulun vaalipiirin Vihreiden hallituksen jäsen Anita Honkala. Korkeakoulujen oikeus valita itse omat opiskelijansa on lisäksi mahdollistanut erilaisten soveltuvuuskokeiden käytön.

Menestykselliseen opiskelijavalintojen uudistukseen tarvitaan ehdottomasti tehostettua ammatinvalinnan ja opintojen ohjausta niin lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin korkeakoulujenkin puolella. Tämän päivän todellisuus on kuitenkin toinen, sanoo Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja Paula Pohjanrinne. Erityisesti ammatinvalinnan ja opintojen ohjausta on kustannussyistä karsittu kaikissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla.

Nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä on pidettävä selkeä koulutuspoliittinen ero. Ammatillinen koulutus on tyypillisesti yhtä ikäluokkaa koskevaa peruskoulutusta, kun taas aikuiskoulutus on työelämälähtöistä, elinkeinopoliittista täydennys- tai uudelleenkouluttamista. Ei ole järkevää ottaa kokeneita, jo yhden tai useamman perustutkinnon suorittaneita aikuisia nuorille tarkoitetuille vähille koulutuspaikoille. Pelkästään Oulun seudulla on tuhansia peruskoulun päättäneitä nuoria, joille ei ole voitu osoittaa toisen asteen koulutuspaikkaa.

Tarkoituksenmukaisemmalla ja oikein kohdennetulla koulutuspolitiikalla ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Toisaalta on tuettava myös aikuisväestön oikeutta elinikäisen oppimiseen.

Lisäksi Oulun vaalipiirin Vihreät kannattavat sitä, että koulutus pysyy edelleen maksuttomana.

Lisätietoja:

Paula Pohjanrinne
puheenjohtaja
Oulun vaalipiirin Vihreät ry

Vapaa julkaistavaksi 18.2. 2010

Oulun vaalipiirin Vihreät, Oulun seudun Vihreät naiset sekä Oulun Vihreät Nuoret vastustavat Fennovoiman aikeita rakentaa Pyhäjoen Hanhikivenniemeen ydinvoimala. Edustajamme maakuntahallituksessa jätti kaavamuutosta puoltavaan esitykseen eriävän mielipiteensä 25.1.

Hanhikiven ydinvoimala todennäköisesti hankaloittaisi toteutuessaan Pyhäjärven kaivokseen suunniteltua, eurooppalaisen astrohiukkasfysiikan merkittävintä neutriinotutkimusta, koska sen aiheuttama taustasäteily häiritsisi 140 kilometrin päässä, maan uumenissa olevia mittauslaitteita. Ydinvoimalahankkeesta tehdyn YVA:n ja lisäselvitysten mukaan ydinvoimalan lauhdevedet järkyttäisivät Hanhikiven edustalla hyvin säilynyttä ja hyvin herkkää vesiekosysteemiä eli käytännössä rehevöittäisivät lähialueiden vesistöä ja rantoja, millä puolestaan olisi dramaattisia vaikutuksia etenkin alueen uhanalaisiin kasvilajeihin. Hanhikiven alueella – eli suunnitellun ydinvoimalan välittömällä vaikutusalueella – on useita luonnonsuojelullisesti tärkeitä kohteita. Hanhikivenniemi edustaa äärimmäisen uhanalaiseksi määriteltyä luontotyyppiä, joka hankkeen toteutuessa menettäisi merkityksensä yhtenäisenä, luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittävänä kokonaisuutena.  (Voi vain kuvitella, miten jo mahdollisesti pitkäksikin venähtävä ydinvoimalan rakennusprojekti vaikuttaisi alueen luontoon.) Lisäksi alue on luokiteltu arktisen linnuston päämuuttoreitillä sijaitsevaksi, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi lintualueeksi, jolla esiintyy myös useita uhanalaisia lintulajeja. Hanhikiveen ydinvoimalaa haikailevalla Fennovoimalla ei myöskään ole loppusijoituspaikkaa tiedossa ydinjätteelle.

Meneillään oleva Olkiluoto 3 -ydinvoimalan loputtomiin venähtänyt rakennusprojekti on selvästi osoittanut, ettei voimalan rakennus juurikaan työllistä paikallisia. Itse asiassa suurin osa urakoista on mennyt ulkomaisille yhtiöille, jotka ovat tuoneet maahan omat työntekijänsä. Vaikka ulkomaalaisten työntekijöiden virta työmaalla ja yhteisöverot lisäisivätkin hetkeksi kunnan verotuloja, voi tuotto haihtua siihen, kun matkailijat alkavatkin karttaa Kalajoen kuuluisia Hiekkasärkkiä ja Pyhäjoen hienoja jokimaisemia pelätessään ydinvoimalan läheisyyttä.

Lisäydinvoiman rakentaminen maahamme on erittäin lyhytnäköistä ja edesvastuutonta: aivan kuin pakastaisi mansikat karoineen, koska ei viitsi perata niitä, ja jättäisi ne perinnöksi lapsilleen, eli jonkun toisen huoleksi.

Paula Pohjanrinne, puheenjohtaja, Oulun vaalipiirin Vihreät ry

Satu Haapanen, puheenjohtaja, Oulun seudun Vihreät naiset ry

Janne Hakkarainen, puheenjohtaja, Oulun Vihreät Nuoret ry

Kiimingin Vihreät ry
Oulun vaalipiirin Vihreät ry

Oulun vaalipiirin Vihreät ry valitsi syyskokouksessaan Kiimingissä 7.11. puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle kempeleläisen Paula Pohjanrinteen. Lisäksi syyskokouksessa hyväksyttiin seuraava, Kiimingin Vihreät ry:n ja Oulun vaalipiirin Vihreät ry:n kannanotto:

Vihreät korostavat toimivaa maaseutu‒kaupunki -yhteyttä Oulun seudun monikuntaliitoksessa

Oulun seudun elinvoimaisuuden ja seudullisen yhtenäisyyden tukemiseksi monikuntaliitosneuvotteluissa on otettava huomioon mukana olevien alueiden ja kuntien erilaisuus. Toimiva ja elävä maaseutu‒kaupunki -yhteys on nostettava tärkeäksi osaksi tutkittaessa liitoksen edellytyksiä, sanoo Kiimingin Vihreiden puheenjohtaja Juha Karjalainen. Samalla on pohdittava, miten säilyttää eri alueiden kulttuurillinen ja sosiaalinen identiteetti esimerkiksi asukasdemokratiaa lisäämällä mahdollisen uuden suurkunnan kylissä ja kaupunginosissa. Lisäksi seudullisiin liikuntapoliittisiin kysymyksiin täytyy erityisesti kiinnittää huomiota. Lähipalvelujen saatavuus on turvattava myös tulevaisuudessa koko Oulun seudulla.

Mahdollinen uusi suuri kaupunki on etäisyyksiltään ja pinta-alaltaan haasteellinen alue. Vihreät näkevät tässä myös mahdollisuuden. Monikuntaliitosselvityksessä täytyy ottaa vahvasti huomioon seudullinen ympäristöajattelu. Liikenne 2030 -strategian mukaan kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on tärkeää pysäyttää mm. henkilöautoliikenteen kasvu. Kiimingin kunnan Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Marjomaa muistuttaa, että monikuntaliitosselvityksessä on otettava kantaa seudullisesti toimivaan joukkoliikenteeseen. Hyvin hoidettu julkinen liikenne tukee kunnallisia ilmastovelvoitteita tehokkaasti, ja auttaa osaltaan Oulun seutua pysymään tärkeänä valtakunnallisena alueena.

Ympäristön ja seudun vetovoimaisuuden kannalta Vihreät näkevät tärkeänä selvittää tässä vaiheessa tulevaa päätöksentekoa varten kaikki alueen yhteiskuntarakentamiseen kuuluvat osa-alueet. Paitsi seudun maankäyttö, myös vesihuolto, niin puhtaan kuin jäteveden käsittelyn osalta, on tarkkaan suunniteltava ja sovittava. Monikuntaliitosselvityksessä tulee tutkia uuden mahdollisen 200 000 asukkaan suurkunnan jätehuoltoa yhtenä kokonaisuutena. Samalla Vihreät korostavat jätehuollon linkittymisen alueelliseen ilmastoa suojelevaan energiantuotantoon. Jätteiden synnyn vähentäminen ja kierrätyksen kehittäminen tarjoaa Oulun seudulle hyvin suunniteltuna runsaasti taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia mahdollisuuksia. Siihen liittyvillä hankkeilla voidaan tukea myös alueen oppilaitoksissa tapahtuvaa opetus- ja tutkimustyötä sekä edesauttaa ympäristöinnovaatioiden kaupallista hyödyntämistä Oulun seudulla.

Lisätietoja:
Juha Karjalainen
p. 040 567 9358

Mikko Marjomaa
p. 040 579 8529

Haukiputaalla suunnitellaan kunnan rakentamista elinkaarimallin (ppp-mallin, public-private-partnership) avulla. Kiire on kummallisen kova, sillä asia on maanantaina 12.10. klo 15 ensimmäistä kertaa kunnanhallituksessa ja kolmen tunnin päästä samana iltana kunnanvaltuustossa. Molemmissa kokouksissa pitäisi päättää kunnan investointien kilpailuttamisesta elinkaarimallin mukaisesti.

Elinkaarimalli haluttaisiin ottaa käyttöön, koska tarvittavat  investoinnit, lähes 50 miljoonaa euroa, olisi tehtävä velaksi ja ne toteutuessaan vievät kunnan kriisikuntien joukkoon.

Valtuusto on saanut  elinkaarimallista vain propagandatietoa, sillä kaikki tiedotus on ollut pelkästään elinkaarimallia puoltavaa.  Sanakirjan mukaan yksipuolinen tieto, oikea tai väärä, on aina propagandaa.

Nyt mahdollisesti toteutuva elinkaarimalli näyttää olevan seuraava:
Kunta investoisi tarvittavat rahat 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta. Kyseeseen voi tulla vain yli 30 miljoonan euron rakentamishanke. Rakentajina voisivat olla vain maan suurimmat rakennusyritykset (pörssiyhtiöt).

Haukiputaan vihreiden mielestä kunnan omistaman yhtiön velka on kunnan velkaa. Sitä ei voi muuksi muuttaa.

Haukiputaalla kävi 5.10. valtuustoseminaarissa puhumassa Kuopion kaupungin rakennuspäällikkö Mikko Hollmén elinkaarimallista.

Kuopio on nyt aloittamassa neljän koulun ja yhden päiväkodin rakentamisen elinkaarimallilla.  Kyseisten hankkeiden yhteenlasketuksi hinnaksi oli arvioitu investointiohjelmassa 40.5 milj. euroa sekä 25 vuoden käytön ajalta noin 93 milj. euroa. Sopimuksessa on  kolme eri osapuolta:  Kuopion kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö on rahoittaja, Kuopion kaupunki  on tilaaja  ja palveluntuottaja on tarjouskilpailun voittanut  Lemminkäinen. Kuopio luopuu kiinteistöyhtiönsä osakekannasta heti kun saa siitä hyvän hinnan.  Samalla menee kiinteistöjen omistus.

Esitys oli hyvin selkeä ja mielenkiintoinen, mutta ei sisältänyt yhtään kielteistä kommenttia tai mahdollista moitittavaa kyseisestä mallista. Hyviä puolia tuotiin esiin kuten mm. palveluntuottajan tarjoama takuu tilojen sovitusta laadusta koko sopimuskauden  25 vuodenajan. Nykyäänhän rakennuksille taataan kuulemma keskimäärin 2 vuoden takuu ja riski niiden vioista jää hyvin pitkälti omistajan kontolle. Elinkaarimallilla toteutetut rakennukset ovat esittelijän mukaan myös parempia, koska ne suunnitellaan huolellisemmin ja paremmin kuin kunnan vastaavat projektit. Tämä johtuisi siitä, että palveluntuottajan on vastattava sopimuksen ehtoihin tai muuten ei tule täyttä maksua käyttäjältä. Eli käyttäjä ei maksa ainakaan täyttä maksua niiltä päiviltä, jolloin rakennus tai osa siitä on ollut esim. huonon ilmanlaadun vuoksi käyttökelvoton. Lisäksi sama piiska toimisi myönteisesti myös kaikkeen rakennusta koskevaan peruskorjaukseen ja huoltoon.

Vähemmälle huomiolle jäi tosiasia, että kaupungilla neljännesvuosisadan jälkeen on oikeus ostaa rakennukset käypään hintaan. Eikö rakennuksiin usein vasta silloin synny korjattavaa?

Eikö kunta voi toimia yhtä huolellisesti suunnittelussa ja rakentamisessa ilman elinkaarimalliakin? On vaikea uskoa, että tällä mallilla kunta säästäisi! Pitäähän firman saada  voittonsa. Voittomarginaalin pitää olla järkevässä liiketoiminnassa 6–8 prosenttia. Vähintään tuon verran yksityinen on kalliimpaa kuin kunnan rakentaminen.

Kuopiossa ei kaupungin oman rakentaminen ollut mukana laskelmissa. Siellä on vain uskottu, että yksityinen on parempaa kuin julkinen.

Kuntia pitäisi johtaa hyvin, eikö totta? Onko sitten hyvää johtamista se, että kuntien johtajat sanovat kuntien rakentavan huonommin kuin yksityiset? Asiathan pitäisi panna silloin kuntoon.  Rakennusten korjausvelka tulisi hoitaa kuntoon.

Haukiputaan vihreä valtuustoryhmä
Outi Kuismin
Terttu Kuusela
Ale Luokkanen

Pyhäjärven kaupunkiin mahdollisesti sijoitettavalla tutkimuslaboratoriolla on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella vahva kannatus (Kalevan pääkirjoitus 8.8.2009). Tämä jopa miljardiluokan hanke olisi todellinen lottovoitto alueelle. Logistisesti kolmen lentokentän järkevässä läheisyydessä sijaitseva kaivos, johon tutkimuslaitteet sijoitettaisiin, antaisi monia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja sen vaikutuspiirissä oleville yliopistoille, sekä muille koululaitoksille. Jopa matkailu saisi siitä uutta potkua.

Alueen, ja jopa maan huippuvaikuttajia, on vaadittu lähtemään päätöksentekijän, eli EU-komission, pakeille puolustamaan hanketta, koska Pyhäjärven kaupungin ja maakunnankin hartiat käyvät kapeiksi isojen maiden jyrätessä omia paikkakuntiaan kyseisen tutkimuslaboratorion sijoituspaikaksi, vaikka parhaat tekniset ja taloudelliset edellytykset sille ovat juuri Pyhäsalmen kaivosalueella.

Maakuntahallituksen vihreät jäsenet Satu Haapanen ja Aimo Piirainen (vara), sekä Oulun vaalipiirin Vihreät ry:n hallitus, vastustavat maakuntahallituksen myönteistä kantaa Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimakaavoituspäätökseen. Satu Haapanen jätti siitä kokouksessa eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Toteutuessaan Hanhikiven ydinvoimala todennäköisesti estää Pyhäjärven tutkimuslaitoksen toteutumisen. Pyhäjoelle, samoin kuin Simoon, sijoitettava ydinvoimala lisäisi taustasäteilyä Pyhäjärvellä siten, ettei Cernin hiukkaskiihdyttimen ympärille keskittyvää tutkimusohjelmaa voitaisi toteuttaa.

Satu Haapanen ja Aimo Piirainen sekä
Oulun vaalipiirin Vihreät ry:n hallitus

Julkaistu Kalevassa 1.10.2009 sivulla 11

Viimeaikaiset tapahtumat valtakunnan politiikassa ovat saaneet minutkin epäilemään oikeasti politiikan ja politiikkojen luotettavuutta. Vaalirahakohut ja lahjontaepäilyt eivät mielestäni kuulu siihen poliittiseen kulttuurin, johon olen Suomessa oppinut luottamaan ja josta olen ollut ylpeä. Suomen pitäisi olla yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta liekö sekään siis enää totta. On ollut todella ikävää huomata kuinka johtavat, valtion asioista päättävät poliitikot sortuvat ahneuteen ajaessaan omaa etuaan, sen sijaan että muistaisivat kenen asialla he oikeasti eduskunnassa ovat.

Sinänsä en vastusta vaalikampanjoiden rahallista tukemista, kunhan se tehdään täysin avoimesti. Silloin siihen ei kuulu nytkin varsin yleisesti esiintynyttä ajoittaista muistamattomuutta tai jopa suoranaista valehtelua. Kyllä äänestäjän täytyy tietää kenen asialla hänen edustajansa oikein on.

Olen myös seurannut hämmentyneenä Vihreiden kannanottoja meneillä olevaan kriisiin. Toisaalta ymmärrän puheenjohtajan ja muiden johtohenkilöiden esille tuoman kannan siitä, ettei hallituksesta erota. Tottahan toki hallituksessa voidaan oppositiota paremmin vaikuttaa niihin meille tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi työn alla olevaan vaalirahoituslainsäädäntöön. Toisaalta kuitenkin on vaikeaa ymmärtää sitä, miten voidaan samanaikaisesti julistaa täyttä luottamusta juuri vaalirahakohussa tai lahjusepäilyissä ryvettyneitä hallituskumppaneita kohtaan. Hallituksessa ei pidä pysyä millä hinnalla tahansa. Olisiko siis hallitukseen osallistumista kuitenkin harkittava hieman tarkemmin?

Olen itsekin osallistunut jo useampiin vaaleihin ehdokkaana ja tiedän, että nykyinen kampanjointi kysyy rahaa. Tietysti tuntuu epäreilulta, että toisilla on laittaa rahaa vaalityöhön enemmän kuin toisilla. Olisi paljon reilumpaa, jos kaikki ehdokkaat seisoisivat samalla viivalla vaikka juuri vaalirahoituksen suhteen. Katsottaisiin, kuka oikeasti on paras ja pätevin, ei sitä, kenellä on varaa kaikkein näyttävimpään kampanjaan. Tällaista tilannetta kuitenkaan tuskin koskaan tulee. Ja onneksi raha ei sentään aina ratkaise vaalitulosta.

Kaiken tämä keskellä uskoa politiikkaan pitävät yllä kuitenkin mm. ne tuntemani henkilöt, joiden kanssa olen osallistunut eri vaaleihin. Suurilla rahoilla näitä vaalikampanjoita ei ole tehty mutta sitäkin suuremmalla innolla ja palavalla halulla tehdä töitä meidän kaikkien hyväksi. Toivottavasti tämä into ja halu tehdä hyvää työtä eivät häviä kaiken tämän kohun alla.

Latekoe Lawson Hellu
puheenjohtaja
Oulun vaalipiirin Vihreät ry

Ensi maanantaina käsitellään uudestaan valtuustossa Virpiniemen ja kirkonkylän välistä tiehanketta. Esittely ja perustelut ovat entiset, mutta jääviydet ovat nyt selvinnneet.

Talouskriisissä olevan kunnan hankkeena asia on hyvin outo. Kuntalaiset kyselevät minultakin mm. seuraavia asioita:
- Eikö Haukiputaalla noudateta talousarviota ja taloussuunnittelua? Kuntalaisten mielestä suunnitelmallista taloudenpitoa tarvittaisiin pohjaksi hyvälle taloudenhoidolle.
- Tiehanke ei ole sisältynyt kunnan suunnitelmiin. Mistä johtuu tämä kiire ja hätiköinti niin ettei maanomistussuhteita ehditty selvittää? Mistä aloite on lähtöisin ja kenen perimmäisiä etuja se palvelee?

Kuntalaiset tulevat oikein hyvin toimeen ilman Virpo-tietä. Olemme tottuneet menemään Virpiniemeen jalkaisin tai hiihtämällä kuntopolkuja myöten – tai autolla kolme kilometriä pidempää tietä. Todelliset tarpeet ovat muualla. Kunnassa on mm. useita vaarallisia kouluteitä vailla pyörätietä.

Ketkä tiehankkeesta hyötyvät? Esittelyssäkin sanotaan hyötyjiksi maanomistajat. Se on totta. Lisäksi hyötyjiä ovat vain Virpiniemen alueen ja kirkonkylän yrittäjät.

Alun perin hanke on valmisteltu vailla julkisuutta Haukiputaan Kehityksessä, jonka hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen osoittautui kunnanhallituksen valmistelijana jääviksi.

Kunnanhallituksessa sitä ensin puolsivat muiden mukana  keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, hotelliyrittäjä Tuula Kangas sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Halonen. Vasta valtuuston palautettua asian uudelleen käsittelyyn jääviyden vuoksi, totesivat molemmat olevansa jäävejä. Tuula Kankaan jääviys liittyy maanomistukseen ja Eero Halonen  on asianosainen Virpiniemen venesatamahankkeessa ja Virpiniemi Sport OY:n hallituksessa.

Ristiriitaista on sekin että saman elokuun kunnanhallituksen esityslistalla oli esitys harkinnanvaraisen valtionosuuden hakemisesta kunnan huonon taloustilanteen vuoksi.

Kummastuttavia asioita on muitakin. Viime kunnanhallituksessa yllättäen ylimääräisenä asiana  hyväksyttiin elinkaarimallin neuvontapalveluiden kilpailutus. Tämä tarkoittaa konsultin valintaa hankkeeseen, jossa yksityinen rakentaa ja kunta vuokraa rakennetut tilat.

Rakentamispaineita on: pitäisi rakentaa uusi lukio,  Kiviniemeen uusi koulu,  ja sen lisäksi kuusi päiväkotia sekä uusi paloasema  – puhumattakaan mittavista saneeraustarpeista. Huonon taloustilanteen vuoksi investoinnit on tehtävä velkarahalla. Elinkaarimallin käyttäminen muuttaa investoinnit vuokriksi ja käyttömenoiksi, jotka tiedetään kunnalle kalliimmaksi kuin oma rakentaminen.

Elinkaarimalli syrjäyttää paikalliset yritykset mm. kilpailusäännösten vuoksi, ja siitä hyötyvät ainoastaan suuret rakennusyritykset. Kuntien rakentamisen yksityistäminen on siis vain suuren rahan asia.

Suuret sijoittajat ovatkin kiinnostuneet julkisesta rakentamisesta. Esimerkiksi  Nova Group luennoi 8.-9.12.07 pidetyllä keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden risteilyllä aiheesta, miten Nova Groupin rahoitusmallit tuovat kevennystä kuntien investointirahoitukseen.

Jos kunta ei pysty investoimaan peruspalveluihin, niin onko velkarahaa syytä investoida tiehen, jota kuntalaiset eivät kaipaa?

Terttu Kuusela
Valtuutettu (vihr.)
Haukipudas