Uusi manifesti
hyvinvointivaltion puolesta.
Haluan aloittaa blogini lainaamalla Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n vuoden vanhaa manifestia. Se on aina vaan ajankohtaisempi, minun mielestäni!
Tarja Pasma on ansiokkaasti kommentoinut kohtaa 4 manifestissa. Se on nyt muutettu Tarjan ehdottamalla tavalla.
Muunneltu manifesti
Suomessa rakennettiin 1980-luvulle saakka pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Jokaiselle luotiin entistä paremmat edellytykset itsenäiseen selviytymiseen kehittämällä sosiaaliturvaa, koulutusta ja terveydenhoitoa. Huono-osaisten asema parani ja elintasoerot kaventuivat. Pohjoismainen malli herättää myönteistä kiinnostusta kaikilla mantereilla.
Nyt eletään uusliberalismin aikaa, johon kuuluvat leikkaukset, yksityistäminen ja verokevennykset. Viime vuosina perusturvaa ja huono-osaisten asemaa on suhteellisesti ja jopa absoluuttisesti heikennetty. Tutkimusten mukaan kansa on eri mieltä. Suuri enemmistö haluaa parantaa julkisia palveluja, lisätä sosiaalista turvallisuutta ja pienentää elintasoeroja, vaikka se merkitsisikin verojen korottamista. Haluamme osallistua hyvinvointivaltion kehittämiseen siten, että:
1. Jokaisella on mahdollisuus mielekkääseen työntekoon, josta maksetaan kunnollinen palkka ja jossa on hyvät työolot.
2. Työn käsitettä laajennetaan kohti yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa, josta maksetaan kohtuullinen korvaus.
3. Valtio turvaa kohtuullisen toimeentulon ja elinolot kaikille sairauden, työpaikan lopettamisen, synnynnäisen vamman ja muiden riskien kohdatessa ja kaikissa elämänvaiheissa.
4. Toimeentuloturva pitäisi korvata vihreiden esille pitämällä perustulolla. Lisäksi tarvitaan vielä harkinnanvaraista lisäturvaa, joka ottaa huomioon erilaiset poikkeustilanteet.
5. Päivähoidossa, koulutuksessa, terveydenhoidossa ja muissa yhteiskunnallisessa palveluissa edistetään universaalisuutta, ylläpidetään vahvaa julkista sektoria ja panostetaan pysyviin työsuhteisiin sen sijaan, että hyvä- ja huono-osaisten palvelut eriytyvät ja pätkätyöt yleistyvät.
6. Tuloeroja kasvattavien verokevennysten sijaan verotuksen painopistettä siirretään parhaan veronmaksukyvyn suuntaan.
7. Hyvinvointipolitiikan seurantaa ja valmistelua kehitetään laadullisesti. Keskimääräisten tulosten lisäksi kiinnitetään entistä enemmän huomiota heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen.
8. Sukupuolten tasa-arvoistamista jatketaan – hyvinvointivaltio on merkinnyt tasa-arvoistamista, mutta viime vuodet ovat olleet monissa suhteissa pysähtyneisyyden aikaa.
9. Valtio osallistuu yhteiskunnan perusrakenteiden – energian, postin, raideliikenteen ym. – tuottamiseen ja ylläpitoon tasapainoisen yhteiskuntakehityksen turvaamiseksi ja markkinoistumisen eriarvoistavien vaikutusten välttämiseksi.
10. Turvataan markkinoista riippumattoman ja yhteiskuntakriittisen kulttuurin asema.
Hyvinvointivaltio on reilun ja kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta ja se on osoittautunut myös talou- dellisesti tehokkaaksi. Markkinauskolle on asetettava rajat. Pohjoismaat voivat toimia vastuullisina suunnannäyttäjinä maailman ympäristö-, kehitys- ja talouspolitiikassa, kunhan jatkamme oman mallimme rakentamista. Se on menestyksellinen vastaus globalisaatioon.
————————
- Uusliberalismi on mielestäni yhteiskunnan vallitseva dogmi, joka on syömässä hyvinvoinnin rakenteita myös Suomessa. Valaisevaa tietoa siitä saa mm. kirjasta
Heikki Patomäki, Uusliberalismi Suomessa, lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Patomäki on kv politiikan professori Helsingin yliopistossa.
Manifesti on kohtalaisen hyvä, mutta 4.kohtaan haluaisin kommentoida. Toimeentuloturvaa on lainsäädännön mukaan oikeus saada, jos toimeentuloa ei ole millään muulla tavalla voitu turvata. Eli puhutaan ns. normilaskentaan perustuvasta toimeentuloturvasta. En missään nimessä poistaisi harkinnanvaraista lisäturvaa (jos lauseen loppuosalla sitä tarkoitetaan), koska se antaa nimenomaan sen joustovaran viranhaltijalle. Ongelmana on enemmänkin se, että kuntien tiukkojen pudjettien ja tätä kautta ohjeistuksien vuoksi, sosiaalityöntekijät eivät uskalla käyttää harkintaa niin paljon kuin pitäisi. Muistaakseni Haukiputaalla on jäänyt jopa käyttämättä harkintaan varattuja määrärahoja.
4. Toimeentuloturvaa pidetään sosiaalisena oikeutena, sen taso korotetaan ja siitä puretaan köyhäinhoitoa muistuttavaa tarveharkintaa.
Lisään vielä edelliseen, että henkilökohtaisesti koko toimeentuloturvajärjestelmä on nöyryyttävä ja ihmisen yksityisyyttä ja omaa päätäntävaltaa loukkaava. Toimeentuloturva pitäisi korvata vihreiden esille pitämällä perustulolla. Ja tällöin tarvittaisiin vain tuota harkinnanvaraista lisäturvaa, joka ottaa huomioon erilaiset poikkeustilanteet.