Suurten ikäluokkien ikääntyessä rappeuttavista aivosairauksista kärsivien määrä haastaa
terveydenhuoltojärjestelmän kestokyvyn ja läheisten jaksamisen. Suomalaisen FINGER-
tutkimuksen ansioista tiedetään, että hyvillä elintavoilla (terveellinen ravitsemus,
säännöllinen liikunta, kognitiivinen harjoittelu, verisuoniriskien hallinta ja sosiaalinen
aktiivisuus) voidaan muistisairauksien riskiä vähentää. Lääkkeellisillä keinoilla saadaan
myös pientä lisähyötyä. Silti dementoivien aivosairauksien ehkäisyyn tarvitaan kipeästi
lisäkeinoja.
On ajateltu, että hermosoluihin hakeutuvat herpesvirukset, kuten vesirokkoa ja sen
jälkitautina esiintyvää vyöruusua aiheuttava varicella-zostervirus, voivat myötävaikuttaa
dementian kehittymiseen. Asian havainnoiminen mahdollistui Walesissa, kun siellä
annettiin vyöruusurokote osana rokotusohjelmaa 2. syyskuuta 1933 tai sen jälkeen
syntyneille, mutta ei sitä vanhemmille. Vertaamalla näitä muuten toisiaan vastaavia ryhmiä
havaittiin, että rokote vähensi vyöruusun lisäksi myös dementian riskiä. Väheneminen oli
selkeä, noin 20 %. Jatkotutkimuksessa selvisi, että rokote hidasti myös jo olemassa olleen
älyllisen suoriutumisen heikkenemistä.
Kutkuttavaa on, että Suomessa käytettävä vyöruusurokote vaikuttaa olevan vielä
tehokkaampi dementian ehkäisyssä kuin Walesissa käytetty rokote. Ero rokotteiden välillä
havaittiin, kun Yhdysvalloissa siirryttiin Walesissa käytetystä elävästä vyöruusurokotteesta
uudempaan, proteiinipohjaiseen rokotteeseen. Uudempaa rokotetta saaneilla oli 17 %
pidempi aika ilman dementiadiagnoosia verrattuna elävää virusta sisältävää saaneisiin.
Tämä tarkoitti keskimäärin 164 ylimääräistä päivää ilman dementiaa niillä, jotka
myöhemmin sairastuivat. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin dementiariskin
väheneminen myös vanhempaa vyöruusurokotetta saaneilla verrattuna influenssarokotetta
saaneisiin.
Vyöruusurokote vaikuttaa olevan parempi ja kustannustehokkaampi dementian
ehkäisykeino kuin mikään nykyinen lääkehoito. Suomessa todetaan vuosittain yli 20 000
uutta muistisairautta. Kustannukset vaihtelevat taudin vaikeusasteen mukaan, mutta ovat
maltillisesti arvioiden ainakin 20 000 € vuodessa. Jos elinaika taudin diagnosoimisen
jälkeen on 5 vuotta, niin kustannuksia kertyy vuosittain sairastuneista yhteensä 2 miljardia.
20% väheneminen laskisi kustannuksia heidän osaltaan siten 400 miljoonalla.
Vyöruusurokotteen hinta (2 annosta) on tällä hetkellä apteekista hankittuna noin 500 €. Jos
rokote annettaisiin 75-84-vuotiaille, olisi kustannus nykyhinnalla 250 miljoonaa. Jos rokote
hankitaan osaksi kansallista rokotusohjelmaa, voisi yksikköhinnan arvioida olevan noin
puolet tästä. Sadan miljoonan investoinnilla olisi mahdollista saada siis miljardien säästö,
koska rokotteen suoja (ainakin vyöruusua vastaan) kestää yli 10 vuotta.
Jo rokotusohjelman päivitystä odottaessa vyöruusurokote on erinomainen lahja
ikääntyvälle läheiselle, koska vähintäänkin rokote antaa pitkäkestoisen suojan vyöruusua
vastaan.
Mika Rämet
Lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori
Aluehallituksen varapuheenjohtaja (vihr.), Pohde
Mielipide julkaistu Kalevassa 16.12.2025.