Mielenterveysperusteisesti hoidetaan vuosittain 16-20-vuotiaista lähes 20 %. Koronapandemian ja siihen liittyneiden rajoitustoimien tiedetään edelleen lisänneen erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmia https://www.duodecimlehti.fi/duo17609. Kehittymässä olevien mielenterveysongelmien nopea tunnistaminen ja vaikuttavan hoidon järjestäminen ei ole tärkeää pelkästään apua tarvitsevalle, vaan laajemmin koko yhteiskunnalle. OECD arvioi, että Suomi käyttää 11 miljardia euroa vuodessa erilaisiin mielenterveyden ongelmien aiheuttamiin kuluihin. Mielenterveysongelmat ovat myös…

Hyvinvointivaltion alkuperäinen tarkoitus on ollut muun muassa taata kaikille yhteiskuntamme jäsenille ihmisyyttä arvostava ja kunnioittava toimeentulo. Nykyisessä sirpaleisessa muodossaan tukijärjestelmä ei enää kykene täyttämään alkuperäistä tarkoitustaan. Kukaan ei hallitse olemassa olevaa etuusjärjestelmää yksinkertaisesti siitä syystä, että se on aivan liian monimutkainen kenenkään hallittavaksi. Byrokratian monimutkaisuus aiheuttaa tukien alikäyttöä ja lisää tutkitusti muun muassa lapsiperheköyhyyttä. Etuusjärjestelmän…

Suomalaisten lasten ja nuorten terveys ei ole kehittynyt tällä vuosituhannella suotuisasti. Erityisiksi ongelmiksi ovat muodostuneet ylipaino, mielenterveyden ongelmat ja sosiaaliset vaikeudet. Tällä hetkellä 2–16-vuotiaista pojista ylipainoisia on lähes 30 prosenttia ja tytöistä melkein 20 prosenttia. Mielenterveyden vuoksi terveydenhuollon palveluita tarvitsee lähes 20 prosenttia nuorista aikuisista. Yksinäisyys ja syrjäytyneisyys ovat lisääntyneet korona-ajan seurauksena. Lastenlääkärinä olen pannut…