Hyvinvointivaltion alkuperäinen tarkoitus on ollut muun muassa taata kaikille yhteiskuntamme jäsenille ihmisyyttä arvostava ja kunnioittava toimeentulo. Nykyisessä sirpaleisessa muodossaan tukijärjestelmä ei enää kykene täyttämään alkuperäistä tarkoitustaan.
Kukaan ei hallitse olemassa olevaa etuusjärjestelmää yksinkertaisesti siitä syystä, että se on aivan liian monimutkainen kenenkään hallittavaksi. Byrokratian monimutkaisuus aiheuttaa tukien alikäyttöä ja lisää tutkitusti muun muassa lapsiperheköyhyyttä. Etuusjärjestelmän selkeyttämistä on esitetty yhdeksi lapsiperheköyhyyden vähentämisen keinoksi.
Nykyinen etuusjärjestelmän monimutkaisuus ja arvaamattomuus ajaa ihmiset tilanteisiin, joissa he eivät uskalla olla aktiivisia toimijoita toimeentulon menettämisen pelossa. Etenkin luovien alojen pätkätyöläiset joutuvat tasapainoilemaan tekemisen ja tekemättömyyden nuoralla.
Ihmiset jotka joutuvat olemaan järjestelmän epäkohtien vuoksi työnhakijoina, vaikka tosiasiallisesti heillä ei ole työ- eikä toimintakykyä tehdä työtä, joutuvat nykyisessä järjestelmässä aivan liian usein käyttämään kohtuuttomasti energiaa byrokratian rattaiden hallintaan.
Järjestelmä ei myöskään kannusta yrittäjyyteen, vaikka yrittäjyyden aloittamista on pyritty helpottamaan. Moni idea on jäänyt pöytälaatikkoon ja yritys perustamatta, koska järjestelmä on liian riskialtis.
Perustulokokeilun tuloksia
Suomessa vuosina 2017-2018 toteutetun perustulokokeilun ensimmäisen vuoden tuloksena havaittiin, että kokeilussa mukana olleiden tyytyväisyys elämään parani ja he kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta. He kokivat myös taloudellisen hyvinvointinsa kohentuneen. Kokeilun työllisyysvaikutukset olivat melko pienet, eli kokonaisuutena ei tapahtunut merkittävää muutosta työllistymisessä. Työllisyysvaikutusten arviointia kuitenkin hankaloitti kesken kokeilun voimaan tullut ns. aktiivimalli. Kokeilun havaittiin tästä huolimatta parantaneen molempina vuosina ainakin lapsiperheiden työllisyyttä. Sen vaikutukset olivat siis erilaisia eri kohderyhmille.
Kohti perustuloa
Sosiaaliturvakomitea on tänä vuonna esittänyt tulevalle hallitukselle perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Tämä koskisi muun muassa työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, sairauspäivärahaa, Kelan maksamaa kuntoutusrahaa ja vanhempainpäivärahaa. Näihin on esitetty muun muassa maksupäiviin, omavastuuaikoihin, lapsikorotukseen, tasoon ja korotusosaan yhtenäistämistä. Nämä ovat hyviä askeleita kohti perustuloa.
Perustulo vapauttaa ihmiset aktiivisiksi toimijoiksi ilman pelkoa toimeentulon viipymisestä tai sen menettämisestä.
Taru Hallikainen
Eduskuntavaaliehdokas (sit.)
Kirjoitus on julkaistu alun perin 27.3.2023 ehdokkaan omalla blogialustalla.