Julkaistu Kalevassa 25.3.2022

Ukrainan sota vaikuttaa myös Suomessa energialähteiden saatavuuteen. Suomeen on tuotu Venäjältä merkittäviä määriä öljyä, kivihiiltä, maakaasua ja energiahaketta. Erityisesti energiapuun tuonti on ollut nopeassa kasvussa ja venäläisellä hakkeella on ajateltu olevan merkittävä rooli kivihiilen korvaajana.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla energiantuotannon toimintaympäristö on muuttunut polttoaineiden saatavuuden osalta. Edullisen ulkomaisen puuhakkeen poistuminen markkinoilta aiheuttaa nousupaineita lämmön, sähkön ja teollisuushöyryjen hintoihin. Hintojen nousu on nyt todellisuutta kaikkialla EU:ssa ja muissakin suomalaisen teollisuuden kilpailijamaissa. Monissa muissa maissa käytetään meitä enemmän esimerkiksi venäläistä kaasua, mutta myös öljyä ja hiiltä. Suomella on useimmista muista EU-maista poiketen suuret metsävarat ja laaja maa- ja meriala, joita voidaan hyödyntää uusiutuvan energiantuotannon lisäämisessä. Siitä huolimatta energian ja polttoaineiden hankinta tulee viemään lähitulevaisuudessa aiempaa suuremman osuuden kansalaisten, yritysten ja julkisten toimijoiden kulutusmenoista.

Fossiilisista polttoaineista hiilen ja öljyn tuontia Venäjältä voidaan korvata tuonnilla muualta niin pitkään, kun näitä polttoaineita tarvitaan. Kaasun käyttöä jouduttaneen vähentämään yhteisessä linjassa muiden EU-maiden kanssa. Energiapuun tuonti Venäjältä on sen sijaan nopeasti loppunut kokonaan. Venäläisellä puulla on korvattu kotimaista turvetta, jonka käytön päättyminen tulee uuden tilanteen myötä siirtymään pidemmälle kuin miltä syksyn näkymien perusteella vaikutti.

Toisin kuin Venäjän metsistä peräisin oleva puu, turve on kuitenkin mukana päästökaupassa, mikä markkinaehtoisesti ohjaa sen käytön vähentämistä. Itärajan sulkeutumisen myötä polttamisen päästöjä ei voidakaan enää ulkoistaa EU:n päästölaskennan ulkopuolelle. Tämän vuoksi lyhyen tähtäimen energiatilanteen hallinnan lisäksi on nopeutettava polttoon perustumattomaan lämmöntuotantoon siirtymistä ja lisättävä energiatehokkuutta. Myös kotimaista biokaasua pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän.

Kriisin myötä syntynyttä uutta tilannetta energiamarkkinoilla ei pidä nähdä ensisijaisesti uhkana vaan mahdollisuutena nopeuttaa uusia innovaatioita ja vihreää siirtymää. Oulun seutu tutkimus- ja teknologiakeskittymineen on erinomainen ympäristö uusien innovaatioiden kehittämiseen ja monipuoliset luonnonvaramme mahdollistavat monimuotoiset paikalliset energiaratkaisut maakuntamme ja vientiteollisuutemme tarpeisiin.

Esa Aalto
varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus

Marjo Tapaninen
puheenjohtaja
Oulun vaalipiirin Vihreät