Vihreän aluevaltuustoryhmän lausunto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-järjestämissuunnitelman luonnoksesta

Saatesanat

Vihreä aluevaltuustoryhmä allekirjoittaa useimmat järjestämissuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja kiittää kaikkia osallisia valmistelusta. Tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen perustuvat sekä asukkaiden yhdenvertaisuutta edistävät toimet ovat kannatettavia.

Kannamme huolta hyvinvointialueen taloudesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vastakkain eivät voi olla hyvän elämän edellytykset ja lyhyen aikavälin säästöt. Yhdenvertaiset, saavutettavat ja laadukkaat palvelut kuuluvat jokaiselle. Oikea apu oikeaan aikaan on ennen kaikkea inhimillistä, mutta myös taloudellisesti viisasta. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita on vahvistettava aidosti erikois- ja perustason yhteistyötä kehittämällä. Henkilöstöreusrssit, jaksaminen ja reilu työnantajuus on nostettava hyvinvointialueen  keskiöön.

Järjestämissuunnitelman laatimisen aikataulu on ollut melko kireä, mikä on varmasti osaltaan vaikuttanut valmisteluun heikentävästi. Toimien vaikutuksia on silti pystyttävä huolellisesti arvioimaan. Laki velvoittaa hyvinvointialuetta ottamaan päätöksenteossaan huomioon arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Vaikutukset eivät tule olemaan välittömästi näkyvissä, minkä vuoksi kerrannaisvaikutukset ja pitkän aikavälin tarkastelu täytyy sisällyttää järjestämissuunnitelmaan ja altistaa julkiselle keskustelulle. Pohdittaessa terveyteen ja hyvinvointiin kohdistettavien panosten tuottoa tulisi laskelmiin sisällyttää myös arvio siitä, missä määrin panostus ehkäisee syrjäytymistä ja arvioida syrjäytymisen ehkäisemisestä aiheutuva säästö.

Näemme tarpeellisena luopumisen epäterveellisistä ja toimimattomista tiloista. Seinät eivät hoida ketään ja palveluiden on vastattava henkilöstön saatavuutta.

Vihreä aluevaltuustoryhmä korostaa, että osallistamiseen on kiinnitettävä jatkossa tarkempaa huomiota. Onnistuaksemme meidän on aidosti kuultava asukkaita, henkilöstöä, järjestötoimijoita ja yhteistyötahojamme kunnissa. Hyvinvointialueen on oltava aktiivisempi, pyydettävä suoraan lausuntoja ja osallistettava yhteistyökumppaneita. Näihin prosesseihin on varattava riittävästi aikaa.

Lausunto on pyritty rakentamaan helposti luettavaksi. Aihealueen alta on luettavissa siihen kuuluvat huomiot. Lopussa on läpileikkaavia huomioita.

Kotona ja arkiympäristössä tapahtuva tuki ja palvelut:

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

• Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on selkeästi vahvistettava lisäresurssilla.
  • Lapset ja nuoret joutuvat odottamaan palveluihin pääsyä alueella usein kohtuuttoman pitkään ja hyvinvointialueen on pystyttävä vastaamaan edelleen kasvaviin palvelutarpeisiin. Tähän on löydettävä ratkaisut mahdollisimman pian, kun hyvinvointialue on aloittanut toimintansa.
  • Peräänkuulutamme Etelä-Suomen tapaan Mieppi- (matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste) ja Nupoli- (nuorisopoliklinikka) palveluiden kaltaista lähetteetöntä mielenterveyden tukea sote-keskuksiin vahvasti integroituna ja etäyhteyksin myös harva-asutusalueiden tavoitettavissa. Vastaavaa toimintaa tarjotaan Kempeleessä osana perustason terveydenhuoltoa. Mielestämme on hyödynnettävä alueemme parasta käytäntöä.
• Järjestämissuunnitelmassa on selvitettävä lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluiden (mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvola, suun terveydenhuolto) tilannetta ja kehitystarpeita sekä sisällytettävä järjestämissuunnitelmaan myös näitä toimintoja koskevia tavoitteita.
• Arkiympäristössä tapahtuva tuki; ei ole suoranaisesti otettu kantaa siihen, että kodin lisäksi varhaiskasvatus on yksi merkittävimmistä arkiympäristöistä lapselle.
  • Mitä aikaisemmassa vaiheessa lapsi ja perhe saavat tarvitsemaansa apua ja tukea sen parempi.
  • Varhaiskasvatuksen rooli tärkeänä yhdyspintana olisi tunnustettava sote-järjestämissuunnitelmassa.
  • Kiertävän psykologin pilotti varhaiskasvatukseen Pohjois-Pohjanmaan alueelle.
• Arkiympäristössä tapahtuva tuki; tässä on vähän otettu kantaa siihen, että kodin lisäksi koulu on yksi merkittävimmistä arkiympäristöistä lapselle ja nuorelle.
  • Miten myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden tarpeeseen vastaamiseksi?
  • Toivomme, että koulun ja oppilaitosten rooli yhteistyökumppanina näkyisi vahvemmin.
• Tavoitteeksi on asetettu seuraavat “Toisen asteen opintojen keskeyttäneiden määrä vähenee 60 % ” ja “Nuorisotyöttömyys vähenee.”
  • Esitämme, että tavoitteeksi asetetaan toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin lisääntyminen ja toimenpiteeksi opiskelijahuollon toteuttaminen tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ja mittariksi kouluterveyskyselyn terveyden indikaattorit.
• Tavoitteena on mainittu “Oppilaanohjaus tavoittaa kaikki oppilaat”. Oppilaanohjaus, tai tarkemmin toisella asteella opinto-ohjaus, ei ole hyvinvointialueen tarjoama palvelu.
  • Tavoitteiden on syytä liittyä omaan toimintaan tai korostaa yhteistyötä omien toimintaedellytysten näkökulmasta.
  • Mikäli oppilaanohjauksella tarkoitetaan kuraattori- tai psykologipalveluita, olisi kirjausta syytä tarkentaa. (esim. tarkoitetaanko tässä aikaa, milloin pääsee kyseiseen palveluun tms.)
• Lastensuojelun asiakasmäärää ja kasvavia menoja on pystyttävä hillitsemään ja tältä osin järjestämissuunnitelman tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Emme pidä uskottavana, että esitetyt toimet riittäisivät lastensuojelun kriisin ratkaisemiseen. Peräänkuulutamme valmistelulta tutkittuun tietoon perustuvaa uskottavaa suunnitelmaa lastensuojelun tarpeen vähentämisen vaatimista toimista. Kannustamme moniammatilliseen yhteistyöhön ja paikallisten asiantuntijoiden kuulemiseen järjestämissuunnitelman päivitetyn vedoksen laadinnassa. Lastensuojelun käytänteitä ja palveluvalikoimaa on tärkeää kehittää yhdessä henkilöstön kanssa ja työssä jaksamista tukevaa johtamista tukea.
• Rajapintayhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen sekä muiden toimijoiden välillä on vahvistettava ja sen on näyttävä tarkemmin.
• Olemme pettyneet, ettei luonnoksessa puhuta sanallakaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävästä neuvonnasta ja nuorten maksuttomasta ehkäisystä, millä on tutkitut positiiviset kustannus- ja hyvinvointivaikutukset. Edellä mainitut tulee lisätä suunnitelmaan ja huomioida samalla palvelun vaatima terveydenhuollon resurssi.
  • Lisäksi näistä on tehtävä vaikutusten arviointi inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta.
• “Lasten, nuorten ja perheiden koettu hyvinvointi ja kokemus avun ja tuen saannista paranee” on tärkeä tavoite. Tätä on syytä mitata laadullisesti.
• Vastuuomatyöntekijän nimeäminen on hyvä asia.
• “Äitiys- ja lastenneuvolan resursseja tarkastellaan vastaamaan lasten määrän muutokseen hyvinvointialueella” näitäkin palveluja voidaan harkita järjestettävän esimerkiksi liikkuvina palveluina.
• “Työnjaon arviointi ja uudistaminen kohdentavat resurssit nykyistä vaikuttavammin” on tärkeää, että henkilöstö on mukana uudistamassa työnjakoa niin, että resurssit kohdentuvat vaikuttavammin. Aito osallisuus tukee hyväksyttävää ja laadukasta päätöksentekoa. Tämä myös sitouttaa ja motivoi henkilöstöä.
• “Sovitaan toimintamalli erityistason konsultaatioille” tämän mallin on purettava raja-aitoja erikois- ja perustason välillä kohtuuttomasti kuormittamatta erikoissairaanhoitoa.
• Neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen, hoitoon ja tukeen on oltava alueellisia parhaita käytänteitä hyödyntävä ja tutkittuun tietoon perustuvia toimintamalleja, jotka toimivat yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa.
• “Hyödynnetään järjestöjen osaamista ja palveluja” muutetaan muotoon, jossa ei käytetä sanaa hyödyntäminen, vaan jossa korostuu yhteistyö ja yhdessä tekeminen.
• Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen tullessa ensi kertaa hyvinvointialueen vastuulle on tärkeää, ettemme rakenna tarpeettomia esteitä järjestäjille. Sosiaalityön ammattilaisten mukanaolon edellyttäminen kuntouttavan työtoiminnan järjestäjiltä ei perustu lakiin. Hyvinvointialueen on tunnistettava järjestäjätahojen moniammatillinen osaaminen ja tuettava järjestäjätahoja. Kuntouttavan työtoiminnan tarve ylittää tarjonnan ajankohtaisesti ja resurssilisän tulisi pyrkiä lisäämään kuntouttavan työtoiminnan kapasiteettia.

 

Ikäihmisten palvelut

• Kannatamme ikäihmisten yhteisöllisen asumisen lisäämistä.
• Kannatamme Kotona asumisen tuen keskuksen (KOTAS) ja ikäneuvolatoiminnan laajentamista.
• Ensin kevyemmät palvelut ovat kunnossa ennen kuin tehdään isoja muutoksia palvelurakenteeseen. Ennakoidaan ja selvitetään palvelutarpeet ajoissa sekä vastataan niihin.
  • Palveluiden riittävyyttä on arvioitava jatkuvasti ja muutos tehtävä vastuullisesti.
• “Omaishoito järjestetään kaikille kriteerit täyttäville ja perhehoitoa vahvistetaan” tärkeä tavoite, jonka on toteuduttava.
  • “Vahvistetaan yhteiset kriteerit ja tukimaksuluokat omaishoitoon sekä perhehoidon toimintaohje”. On hyvä, että kriteerejä työstetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa, sillä nykyisissä kriteereissä on valuvikoja, eivätkä ne tue täysin omaishoidon ja perhehoidon vahvistamista tällä hetkellä.
  • Erityishuomiona lausumme, että vapaat on pystyttävä toteuttamaan tulevaisuudessa niin, että niiden pitäminen on mahdollista omaishoitajalle ja perhehoitajalle. On purettava esteet vapaiden pitämisessä.
  • Tavoitteena on uusien perhehoitajien kouluttaminen. Tavoitteeksi on lisättävä myös se, että nykyisistä pidetään kiinni.
• Toimenpide “Toteutetaan kotiin annettavat arviointi- ja kuntoutusjaksot ennen säännöllisiä palveluita” on tärkeä hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta.
• Toimenpide “Lisätään hyvinvointiteknologian käyttöä” on huomioitava myös esteettömän ohjauksen ja neuvonnan antaminen.
• Tavoite “Hyvinvointiarviot (ikäneuvola) aloitetaan koko alueella ja niihin osallistuu 60% yli 68 vuotiaista” olisiko tavoiteprosentin tulevaisuudessa hyvä olla korkeampi? Ainakin sitä on kyettävä nostamaan 60 %:sta.
• Vaikuttavien ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttö tuo kustannussäästöjä. Tästä esimerkkinä FINGER-toimintamalli (muistitoimintojen heikentymistä ehkäisevä elintapaohjelma) muistisairauksien ehkäisyssä.
• “Tehdään suunnitelmat ja aikataulu kuntouttavasta päivätoiminnasta” tärkeä tavoite, joka olisi hyvä saada käytäntöön mahdollisimman nopealla aikataululla.
• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja yksinäisyyden torjunta sekä mielekäs elämä saisivat näkyä suunnitelmassa vahvemmin.

Vammaisten palvelut

• Ensiarviotiimi, asukkaiden arkiympäristöihin jalkautuvien palveluiden kehittäminen sekä oman palvelutuotannon vahvistaminen investoinnein nyt kustannusten hallinnan kehittämiseksi jatkossa saavat ryhmältä kiitosta.
• Varhaisen tunnistamisen, monialaisen yhteistyön ja konsultaatiokäytänteiden vahvistaminen ja kehittäminen on hyvin kannatettava tavoite.
• Toivomme kohtuullisen odotusajan sisällä hoitoon ja arvioon pääsemisen turvaamista tarpeellisin toimin.
• Toimenpide “Yhdenmukaistetaan palvelujen kriteerit ja soveltamisohjeet ja varmistetaan, että ne tukevat perustason palvelujen ensisijaisuutta” on tärkeä. Parhaiten tarpeeseen vastaavan palvelun on aina oltava ensisijainen, olipa kyseessä perus- tai erikoistason palvelu.
• “Omaishoidon vapaiden järjestäminen perhehoitona (146 €/vrk) vähentää ryhmämuotoisessa ympäristössä järjestettyä lyhytaikaishoitoa (368€/vrk).” tämänkaltaiset tiedot päätöksenteon tukena ovat tärkeitä.
• Tämä tavoite on ensiarvoisen tärkeä “Julkinen joukko- ja palveluliikenne sekä kuljetuspalvelut tukevat asiakkaiden sujuvaa arkea”.
  • Kunnissa on tällä hetkellä hyvin erilailla järjestetty julkinen joukko- ja palveluliikenne. Tästä on hyvä käydä keskustelua laajemmin.
• Toivomme digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien ja hyödyntämisen pohtimista myös näissä palveluissa, vähintään konsultaatioiden osalta.
• Neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen, hoitoon ja tukeen on oltava alueellisia parhaita käytänteitä mukailevat toimintamallit ja työnjako.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

• Pidämme hälyttävänä, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin ei olla valmiita panostamaan riittävästi. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden korkea tarve sekä tuen ja hoidon heikko saatavuus on tunnistettu keskeiseksi kipukohdaksi Pohjois-Pohjanmaalla.
  • Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä on yksi merkittävimmistä hyvinvointialueen toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista. Käänteisesti mielenterveyspalveluiden supistaminen ilman investointeja johtaa kustannusten voimakkaaseen jatkuvaan kasvuun mm. lastensuojelussa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
• Sote-keskuksiin täytyy resurssilisäyksen lisäksi esittää toimivia matalan kynnyksen mielenterveyden hoidon malleja, joissa erikois- ja perustason integraatio on keskiössä.
  • Tarvitsemme laajemman, tarveperusteisen mielenterveyden tuen ja päihdepalveluiden valikoiman matalalla kynnyksellä.
  • Hoitopolkuja on selkiytettävä.
• Valtakunnallisen mielenterveysstrategian mukaisen itsemurhien ja väkivallan ehkäisyn on tultava huomioiduksi suunnitelmassa.
  • Lainsäädäntömme ja Istanbulin sopimus velvoittavat meitä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön.
• Tarvetta on maakunnalliselle ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön sekä lähisuhdeväkivaltakoordinaattoreille.
  • He voisivat tukea hyvinvointialueen työtä strategisesti sekä käytännössä, kerätä tietoa ja arvioida sitä, järjestää koulutuksia ja huolehtia ajantasaisista työvälineistä. He voisivat myös kehittää toimintaa lakien ja asetusten vaatimalla tavalla paikallisten asiantuntijaverkostojen kanssa sekä edistää tutkimustoimintaa yhdessä oppilaitosten kanssa.
• Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön on panostettava konkreettisesti. Myös päihdepalveluiden monipuoliseen, tarpeenmukaiseen palveluvalikoimaan on panostettava.
  • Minnesota-hoitoa on aiemmin tarjottu Pohjois-Pohjanmaalla. Palvelun vaikuttavuutta tulisi arvioida ja mikäli vaikuttavuus on osoitettavissa, Minnesota-hoidon tulisi kuulua palveluvalikoimaan myös tulevaisuudessa.
• Tavoitteeksi: Mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitseva asiakas saa tarvitsemiansa hoitoja ja palvelua, eli ei evätä niitä esimerkiksi päihdeongelmien vuoksi. Asiakkaan pallottelun palveluiden välillä on loputtava.
  • Päihdepsykiatrista hoitoa ja osaamista on vahvistettava.
  • Toimenpiteenä toivomme henkilöstön osaamisen vahvistamista koulutuksella ja työnohjauksella.
• Suunnitelmaan on kirjattava, että mikäli perheenjäsen alkaa oireilla, huomioidaan palveluissa perhe/lähipiiri vahvemmin.
• Kiitämme selviämisaseman perustamisesta.
• Suunnitelmassa ei kuitenkaan mainita Kenttätien palvelukeskusta. Miten turvataan Kenttätien toiminnan jatkuminen? Palvelu on todellakin tarpeen.
• Päihdehuollon jatkumo on todella ohut, sitä olisi syytä selkeyttää.
• Vakavat päihdeongelmat on tunnistettava paremmin tässä suunnitelmassa.
  • Suunniteltu päihdehuollon kotikuntoutus ei ole riittävää hoitamaan pitkiä ja vakavia päihdeongelmia.
• Vaikeasti päihderiippuvaisten laitoskuntoutuspaikat puuttuvat suunnitelmasta, niitä olisi syytä olla.
  • Pohjois-Pohjanmaan alueella ei tällä hetkellä ole päihdehuollon laitoskuntoutuspaikkoja sen enempää omana tuotantona kuin ostopalvelunakaan. Nykyiset vähäiset päidehuollon laitoskuntoutukset toteutetaan tällä hetkellä ostopalveluna eri puolita Suomea. Nuo hankittavat päihdekuntoutuspalvelut tuovat lisäkustannuksia esim. matkakulujen osalta.
• Päihdekuntoutuksen jatkumoihin tulee kiinnittää erityinen huomiota.
  • Lain mukaan päihdehoitoarvio on tehtävä asiakkaan hoidon ja tuen tarpeen perusteella, ei sen perusteella, millainen järjestelmän meillä on.
• Tavoitteeksi palveluita tarvitsevien asukkaiden sosiaalisen verkoston parempaa huomioimista, paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden saamisen sujuvoittamista sekä sosiaalisen yhdenvertaisuuden lisäämistä, mihin sosiaalipalveluiden vahvistamisen keinoin pystyttäisiin tarttumaan.
• Tavoite “Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat asuvat omissa kodeissaan normaalissa asuntokannassa ja saavat sinne tarvittavat palvelut” on toteutettava harkiten ja paikallista asiantuntijaverkostoa hyödyntäen päihdeasiakkaiden kohdalla. Turvallisuus ja tarpeenmukaisuus on huomioitava päihdehäiriöiden hoidossa.
• Liikkuvien palvelujen kehittäminen on hyvä asia.

 

Tarpeen mukaiset sote-keskukset ja niiden palvelut

• Sote-keskukset tarvitsevat aidosti tarpeenmukaisen resursoinnin, joka huomioi myös hoidon jatkuvuuden. Paikallisen Omalääkäri 2.0 -selvityksen ja asiantuntija-arvioiden mukaisesti toivomme sote-keskuksiin lisättävän resurssia tunnistettuun tarpeeseen perustuen.
  • Valmentava johtamiskulttuuri, mahdollisuus hyödyntää asiantuntijuutta työn kehittämisessä ja hyvät työolot lisäävät pitovoimaa. Toimivien konsultaatiokäytänteiden kehittämiseksi erikoissairaanhoidonkin kanssa on tehtävä yhteistyötä, jossa sote-keskusten työn todellisuus tunnistetaan.
  • Valmistelussa on perustasoa vahvemmin ollut mukana erikoissairaanhoito. Tämä on tärkeää tunnistaa ja pyrkiä jatkossa kuulemaan voimakkaammin myös perustason tarpeet. Emme voi vahvistaa ja uudistaa perustasoa sitä kuulematta.
  • Sote-keskuksien moniammatillisen työn turvaamiselle ja toimivuudelle on rakennettava joustavia malleja ja työtä on tuettava. Psykologit ja terapiakoulutetut sairaanhoitajat ovat välttämätön osa tarpeenmukaisen sote-keskuksen moniammatillista tiimiä.
• Digitaalisesta sote-keskuksesta on tehtävä paras mahdollinen ja mallia on keskeistä kehittää yhdessä alueen ihmisten kanssa.
• Tavoitteen “Tarpeenmukaiset sote-keskusten palvelut järjestetään lähellä asiakkaita monin eri tavoin hoidon jatkuvuus sekä hoito- ja palvelutakuu huomioiden” toimenpiteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Erilaiset liikkuvat palvelut, digitalisaation vahvempi hyödyntäminen ja esimerkiksi osaviikkoisesti/-päiväisesti avoinna olevat palvelupisteet on konkretisoitava suunnitelmassa.
  • Viedään siis palveluja ihmisten luo.
  • Miten huomioidaan alueet, jos ei ole tai on hyvin heikko julkinen liikenne esimerkiksi ja liikkuminen paikasta toiseen on haastavaa?
  • Miten näiden kustannusvaikutus? Onko arvioitu?
• Tärkeä tavoite on “Kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin (mm. kiintiöpakolaiset, ilman huoltajaa maassa olevat lapset ja nuoret, ihmiskaupan uhrit, ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrit)”
  • Tässä henkilökunnan kouluttaminen ja osaamisen vahvistaminen on erityisen tärkeää.

 

Hyvinvointialueen yhteiset palvelut

• Kiitämme perhehoidon, omaishoidon ja henkilökohtaisen avun keskusten kehittämisestä, kotisairaalatoiminnan laajentamisesta ja vaativan lastensuojelun sijaishuollon yksikön perustamisesta omaan toimintaan.
  • Perustettavan lastensuojelun yksikön on oltava riittävä ja tilojen muokattavissa, mikäli toiminta supistuu/laajenee.
  • Perhehoidon, omaishoidon ja henkilökohtaisen avun keskusten toimintoja mietittäessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueen kolmannen sektorin kanssa. Voidaanko joitakin toimintoja ostaa heiltä suoraan?
• Tavoite “Potilaiden lääkehaittatapahtumien vähentäminen” tulee asettaa mahdollisimman korkea tavoite, sillä inhimilliset kuin taloudelliset säästöt olisivat mittavia.
  • Haitta- ja vaaratapahtumia aktiivisesti ehkäisemällä voimme parhaimmillaan säästää jopa miljoonia. Tästä toivomme selkeämpää tavoitetta ja kustannusvaikutuksen arvioimista. Mikäli tarpeen, resursseja pitäisi pystyä kohdentamaan tämän toteuttamiseksi.
• Oulun yliopistollinen sairaala – maailman älykkäin sairaala on tuotava vahvemmin esille. Vaativan erikoissairaanhoidon, lääketieteellisen koulutuksen ja kliinisen tutkimuksen edellytykset on turvattava.
  • Tutkimusta ja tutkimusosaamista on uudistuksen myötä mahdollista laajentaa myös perustasolle sosiaali- ja terveydenhuollossa.
  • Yliopistosairaalassa koulutetaan lääkäreiden ja erikoislääkäreiden lisäksi myös paljon muita ammattilaisia, kuten logopedejä ja sairaanhoitajia. Kliinistä tutkimusta tehdään lisäksi muidenkin kuin lääketieteellisten tiedekuntien kanssa.
  • Laadukas koulutus on turvattava sekä yhteistyö eri tahojen välillä kirjattava suunnitelmaan.
  • On turvattava laadukkaan ja kansainvälisesti tunnustetun tutkimuksen tekeminen yliopistosairaalassa.
  • Peräänkuulutamme aktiivista työtä sen eteen, että hyvinvointialueen rahoituslakiin kirjataan yliopistolisä.

Monituottajuudesta

• Monituottajuudessa pidetään sekä yritykset että kolmas sektori mukana.
• Palveluita kehitetään yhdessä palveluiden käyttäjien palautteen perusteella sekä yhteistyössä palvelua tuottavien kanssa.
• Turvataan valvonnan resurssit. Niitä kohdennetaan niin omaan kuin esimerkiksi ostopalveluihin. Laadun on oltava yhdenmukaista.
• Monituottajamallia ja palveluseteleitä fiksusti hyödyntämällä lisätään palvelun käyttäjien valinnan mahdollisuuksia ja ihmisten yhdenvertaisuutta.

 

Kumppanuudesta, osallisuudesta ja yhdyspinnoista

• Tähän kohtaan kirjoitetaan, että väkivallan vastaista työtä hyvinvointialue tekee yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa tiiviinä yhdyspintatyönä. Yhdessä työstetään yhteistyössä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn monialainen toimenpideohjelma.
  • Tavoitteena on se, että kaikenmuotoisen väkivallan ehkäisyyn liittyvä työ on koordinoitua ja läpäisevää.
  • Toimenpideohjelmaa on seurattava ja arvioitava.
• Selvitetään, tarvitaanko seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskus hyvinvointialueelle. Keskus jakaisi osaamista koko alueelle.
• Tämä osio suunnitelmassa on vähän erikoinen. Tätä olisi syytä tarkentaa.

Läpileikkaavia huomioita:

• “Järjestämissuunnitelman säännöllinen seuranta mahdollistaa ennakoivan toimintatavan, jossa muutostarpeisiin voidaan tarttua mahdollisimman varhain –” tämä on tärkeää ja vastuut on kirjattava selkeästi. Joustavuus ja ketteryys ovat avainsanoja. Epätarkoituksenmukaiset päätökset on voitava purkaa.
• Suunnitelman on oltava vaikuttava. Mittareiden ja toimenpiteiden on ohjattava etenemistä ja varmistettava vaikuttavuus.
  • Mittareiden suunnittelussa olisi tarpeellista uudistua ja mitata ennaltaehkäisevä- ja perustason työ paremmin.
  • Mittarit eivät voi liittyä vain raskaisiin, korjaaviin palveluihin aikaisempaan tapaan. “Sitä saa, mitä mittaa”, pätee.
• Missä on suunnitelman ympäristönäkökulmat ja hiilineutraaliuteen pyrkivä ote? Suunnitelman on oltava kestävästi toteutettavissa ympäristön näkökulmasta. Puhutaan sitten autojen ympäristövaikutuksista, tehokkaammista laitteista tai välineiden ympäristöystävällisyydestä.
  • Esimerkiksi kilpailutuksissa on huomioitava vahvasti ilmastovaikutukset. Hankintaohje osaltaan määrittää tätä myös.
  • Hoitopolkujen suunnittelussa on myös huomioitava luonnonvarojen käytön minimointi ja sellaisten matkojen vähentäminen, jotka eivät ole välttämättömiä.
  • Hoitoprosessien hiilijalanjälkeä on tutkittava ja pyrittävä pienentämään
• Suunnitelmassa on sitouduttava henkilöstön aktiiviseen ja todelliseen osallistamiseen hyvinvointialueen toiminnallisten käytäntöjen kehittämisessä tulevaisuudessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme sekä vaikuttamisen paikkoja, että riittävän vapauden hyödyntää asiantuntijuuttaan. Aito mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin ja työn sisältöihin on työhyvinvoinnin ja luottamuksen lähtökohta ja johtaa parempaan ja oikeudenmukaisempaan päätöksentekoon.
• Asunnottomuutta ei mainita kuin ohimennen – että se tulee haastamaan erityisesti Oulussa ja Rannikkoseudulla. Mitä toimenpiteitä meillä on asunnottomuuden vähentämiseksi?
• Mahdollistetaan omaisten oleminen mukana hoidossa. Heidät tunnistetaan osana hoitoprosessia ja he voivat osaltaan tukea asiakasta/potilasta.
• Potilasturvallisuutta on kehitettävä.
• Epätarkoituksenmukaisista ja tarpeettomista tiloista on luovuttava.
• Digitaalisten palveluiden laajentaminen mm. sosiaalipalveluihin on tavoiteltavaa jatkossa.
• Peräänkuulutamme palveluiden yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä. Ihmisten on saatava tarvitsemaansa ohjausta ja apua palveluihin päästäkseen.
• Hoidon jatkuvuuden huomioiminen.
• Miten tunnistamme suunnitelmassa vapautuvien vankien erityiset tarpeet?
• Yhteisöllisen asumisen sisältöjen suunnittelussa on huomioitava tieteellinen tieto ja viihtyisyys.
• Hyvinvointialueella on pyrittävä aidosti vastaamaan palvelutarpeisiin. Oikea palvelu on parhaiten tarpeeseen vastaava palvelu – erilaisista portinvartijamalleista, joissa asukkaita velvoitetaan käyttämään kevyempiä palveluita ennen kuin he pääsevät tarvetta vastaavaan palveluun, on purettava.
• Henkilöstöpulaan vastataksemme täytyy arvioida avustavan henkilöstön tarvetta myös järjestämissuunnitelman tasolla, jotta osaava henkilöstö pääsisi tekemään sitä työtä, mikä on olennaisinta oheistehtävien sijaan.
• Peräänkuulutamme myös psykologipalveluita peruspalveluihin kaiken ikäisille. Psykologipanosta tarvitaan muuhunkin kuin tutkimus- ja arviointityöhön opiskeluhuollossa, perustason terveydenhuoltopalveluissa ja erikoissairaanhoidossa.

Erikoissairaanhoidon aikaisemmin toteutettua uudistusta on kyettävä arvioimaan ja tarvittaessa muuttamaan.

Lopuksi

Tämä lausunto on annettu, jotta meillä olisi tulevaisuudessa paras mahdollinen sote-järjestämissuunnitelma. Meidän on kyettävä kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantamaan palveluita. On oltava rohkeutta tehdä näkyväksi priorisoinnit, joita pyritään nyt tekemään, ja käymään niistä avointa, läpinäkyvää ja riittävää keskustelua. On tärkeää, että alueemme ihmiset pääsevät antamaan jatkossa joustavasti palautetta hyvinvointialueen toiminnasta ja olemaan mukana kehittämistyössä.

Oulussa 29.9.2022
Vihreän aluevaltuustoryhmän puolesta
Susa Vikeväkorva
Vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
susa.vikevakorva@ouka.fi
0400 594 616