Tänä syksynä on puhuttu paljon siitä, millaisin toimin luontokato voidaan pysäyttää ja mitä Suomessa on vielä tehtävä. Keskustelu on juuttunut luonnontilan parantamiseen liittyviin kustannuksiin.
Monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto synnyttää kuitenkin monenlaista lisäarvoa, ja luonnontilan parantamiseen käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi pölyttäjät ovat välttämättömiä ruoantuotannon ja sitä kautta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Keskustelua on käyty erityisesti metsien ympärillä. Luonnontilaa parantavat toimet metsissämme varmistavat, että kansallisaarteemme säilyvät myös tuleville sukupolville. Monipuolinen metsäluonto on myös sopeutumiskykyisempi tilanteessa, jossa ilmasto lämpenee.
Monia voi yllättää se, että Pohjois-Pohjanmaallakin luonnonmetsien osuus kaikesta metsästä on hyvin pieni, vain yksittäisiä prosentteja. Menneiden vuosikymmenten aikana vanhojen metsien osuus on laskenut valitettavan paljon. Siksi tärkeää olisi suojella etenkin vanhoja metsiä vielä nykyistä paremmin ja rauhoittaa kaikki luonnonmetsät.
Ympäristön merkitys on valtava myös luontomatkailun näkökulmasta. On kyse sitten luontoreiteistä, kansallispuistoista, retkeilyalueista tai kalastuksesta, houkuttelevat luonnon ihmeet puoleensa matkailijoita, jotka kantavat alueelle euroja taskussaan.
Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi Syötteen kansallispuisto on hyvä esimerkki luontoympäristöstä, joka on käännetty koko alueen vetovoimatekijäksi.
Suomessa on paljon ympäristöön liittyvää osaamista, jonka avulla luontotekoja voidaan tehdä myös ilman valtavia kustannuksia. Esimerkiksi pölyttäjien määrää voidaan kasvattaa jättämällä niille sopivia kukkivia kasveja teiden reunoille tai lahopuuta metsiin. Metsissä voidaan päätehakkuiden sijaan suosia jatkuvaa kasvatusta. Aina ei siis tarvita kokonaista uutta suojelualuetta.
Tällä hallituskaudella on otettu merkittäviä askelia oikeaan suuntaan, kun olemme yli kaksinkertaistaneet luonnonsuojelun rahoituksen. Tämän rahoituksen turvin on jo ennallistettu tuhansia hehtaareita soita, suojeltu metsiä pohjoisinta Lappia myöten ja ylläpidetty perinnebiotooppeja.
Myös Pohjois-Pohjanmaalla on ollut suurta intoa työhön luonnon parhaaksi. Suomen luonnonsuojelun Helmi-ohjelman rahoista merkittävä osa on kohdentunut nimenomaan Pohjois-Pohjanmaalle ja alueen soiden suojeluun.
Seuraavalle hallituskaudelle on luonnonsuojelun rahoitus vähintään tuplattava. Tästä rahoituksesta olisi hyötyä myös Pohjois-Pohjanmaan luonnon hyvinvoinnin ja elinvoiman kannalta.
Maria Ohisalo
ympäristö- ja ilmastoministeri
Vihreiden puheenjohtaja
Helsinki
Jenni Pitko
Vihreän eduskuntaryhmän 2. vpj.
Oulu
Mielipidekirjoitus on julkaistu alun perin Kalevassa 15.11.2022.