Helsingin Sanomat käsitteli kuluneella viikolla suuresti arvostamani ammattiryhmän, kätilöiden, työtä (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009364645.html). Vastasyntyneiden hoitoon erikoistuneena lääkärinä huomioni kiinnittyi siihen, miten artikkelissa seurattu riskittömäksi arvioitu synnytys nopeasti muuttui hätätilanteeksi: ’… nyt pitää toimia nopeasti. Vauvan sydänäänet heikkenevät, koska napanuora on kiertynyt tiukasti hänen kaulansa ympärille’. Jokaisen on helppo ymmärtää, että tällaisessa tilanteessa avun tulee olla saatavilla nopeasti.

Riskittömiä synnytyksiä ei ole

Yhtäkkiä huoneessa on lääkäri, joka auttaa vauvan ahtaasta synnytyskanavasta imukupilla. Yhtäkkiä kaikki kipu ja huoli ovat poissa. Lääkäri poistuu kuin varjo.

Neonatologina voin kuvitella, että taustalla myös lastenlääkäri on ollut hälytettynä varautumaan mahdollisesti huonokuntoisena syntyvän vauvan elvytykseen. Useampi kuin yksi sadasta täysiaikaisesta normaalitarjonnassa olevasta lapsesta tarvitsee syntymän jälkeen aktiivista elvytystä. Sen vuoksi neonatologina katson, että jokaiseen synnytykseen tulee varautua mahdollisena hätätilanteena, enkö siksi pidä kotisynnytystä turvallisena vaihtoehtona vastasyntyneen kannalta. Mielestäni syntyvälle lapselle kuuluu oikeus saada mahdollisimman hyvää välitöntä hoitoa hänen sitä tarvitessa. Kotisynnytyksessä tätä mahdollisuutta ei ole tarjolla. Vastaavasti synnytyssairaalaverkoston tulee olla riittävä kattamaan koko Suomen tarpeen, jotta voidaan välttää sekä äidille että syntyvälle lapselle vaarallisia sairaalan ulkopuolella tapahtuvia suunnittelemattomia synnytyksiä.

Synnytyssairaalaverkoston tulee olla riittävän kattava, myös Itä- ja Pohjois-Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2022 määräaikaisen poikkeusluvan synnytystoiminnan järjestämiselle Kainuun, Lapin sekä Länsi-Pohjan keskussairaaloille (https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/poikkeuslupia-myonnetty-synnytysten-ja-paivystysten-jarjestamiseen). Määräaikaisuuden syynä on se, että synnytysten järjestämiseen tarvitaan poikkeuslupa, jos asetuksen edellyttämä vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa ei toteudu. Taustalla on ajatus, että jos riittävää määrää synnytystoimenpiteitä ei yksikössä tehdä, ei laadukkaan toiminnan kannalta riittävää kokemusta voi ylläpitää. Esimerkiksi useasta kirurgisesta toimenpiteestä tiedetään, että jos operaatioiden määrä alittaa tietyn kynnysarvon, lisääntyy komplikaatioiden riski. Vastasyntyneiden elvytyksen osalta tämä ei mielestäni pidä paikkaansa, koska nykyiset simulaatio-opetukset hyvin realistisilla elvytysnukeilla tarjoavat mahdollisuuden taitojen jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi hyvinvointialueiden isommissa sairaaloissa voi kätilöt sekä synnytys, anestesia- ja lastenlääkärit tehdä säännöllisiä verestysjaksoja ammatillisen osaamisen parantamiseksi.

Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa pidän myös turvallisuuspoliittisista näkökohdista ehdottoman tärkeänä, että Kajaanin ja Rovaniemen keskussairaalat tarjoavat synnytystoimintaa jatkossa ilman poikkeuslupaa. Tämä mahdollistaa kyseisten sairaaloiden pitkäjänteisen kehittämisen sekä parantaa alueiden yleistä veto- ja elinvoimaa.

Mika Rämet
Eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu alun perin 24.2.2023 ehdokkaan blogialustalla.