Hyvinvointialueiden rahoituksen alijäämän kattaminen tiukalla aikataululla pakottaa myös pelastustoimen äkillisiin mutta seurauksiltaan kauaskantoisiin ratkaisuihin. Mikäli säästöjä joudutaan hakemaan toimivan paloasemaverkoston, henkilöstön ja kaluston merkittävällä vähentämisellä, vaarannetaan paitsi arjen turvallisuus, myös poikkeusoloihin varautuminen.
Tilanteessa, jossa kansallinen varautuminen on nostettu keskeiseksi painopisteeksi valtakunnan tasolla ja puolustusvoimien sekä poliisin määrärahoja on kasvatettu, on pelastustoimi keskeisenä valmiusorganisaationa jäämässä tilanteeseen, jossa sen kyky suoriutua jopa normaaliolojen tehtävistä on heikkenemässä. Hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole huomioitu pelastustoimen muuttunutta rahoitustarvetta valmiuden ja varautumisen resurssien mahdollistamiseksi. Asia ei ole edes noussut julkisuuteen millään tavalla.
Venäjän Ukrainaa kohtaan käymän hyökkäyssodan opit pelastustoimen kohtaamista haasteista on syytä ottaa vakavasti. Sodan kaltaisissa poikkeusoloissa Suomen eteläisissä kasvukeskuksissa sekä itäosissa pelastustoimen tehtäväkenttään kuuluisivat mm. väestön laajamittaiset evakuoinnit sekä rauniopelastus tulen alla – Venäjä iskee surutta siviilikohteisiin ja usein uudelleen pelastustoimien alettua, mikä tietää väistämättä henkilö- ja kalustotappioita pelastajille. Puolustusvoimien kaltaista poikkeusolojen reserviä pelastustoimella ei ole. Osaaminen ja ammattitaito poikkeusoloissa on normaaliolojen toiminnan ja resurssin tulosta, jota on tuotettava hajautetusti.
Mistä tulevat toimivat pelastajat ja kalusto kriisiaikana, jos toimintaedellytykset viedään jo rauhan oloissa?
Anu Niemi-Himanka
turvallisuuslautakunnan jäsen, aluevaltuuston varajäsen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, Kalajoki
Sami Salmu
kaupunginvaltuutettu, kapteeni(res.) Kalajoki
Kirjoitus julkaistu Kalevassa 27.9.2023