Tarvitsemme itsetuhoisten turvakoteja paikkaamaan psykiatristen osastopaikkojen riittämättömyyttä. Vaikka huolta palvelujen kriisiytymisestä on kannettu pitkään, riittävät konkreettiset toimenpiteet ovat jääneet puuttumaan. Myös Pohteella on psykiatrian kriisi.
Pohteella psykiatriset osastopaikat ovat erittäin kovalla käytöllä, eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Pohteella esimerkiksi nuorisopsykiatrialla keskimääräinen täyttöaste on ollut lähes 127 % tänä vuonna. Aikuispsykiatrialla vastaava luku on reilut 101 %. Esimerkiksi lastenpsykiatrian psykoterapiaa saattaa joutua odottamaan tällä hetkellä yli vuoden ja pisin jonotusaika on tällä hetkellä 446 vuorokautta. Hoitotarpeen arviota odottavissa yli 22 vuotiaissa yli 200 vuorokautta odottaneita on runsaasti. Tässä muutama konkreettinen esimerkki avaamaan tilannetta tällä hetkellä Pohteella.
Tilanne on jatkunut pitkään ja esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi viimeksi tämän vuoden kesäkuussa kaksi määräystä koskien Pohteen nuorisopsykiatristen potilaiden osastohoitoa. Vaikka tilannetta on parannettu nyt lisäämällä nuorisopsykiatrian osastopaikkoja ja avattu uusi syömishäiriöyksikkö, on muutakin pystyttävä tekemään. Liian pitkä aika jonossa on epäinhimillistä ihmiselle, joka on epätoivoisessa tilanteessa ja jolla on akuutti hätä nyt.
THL:n selvityksen mukaan pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 41 % (Linnanranta, 2022). 50 vuodessa paikkoja on vähentynyt yhteensä 88 %. Samalla hoitopäivien määrä on vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Tarve ei ole kuitenkaan hävinnyt, vaan päinvastoin, eikä näitä resursseja ole siirretty avohoitoon. Emme voi antaa tilanteen pahentua. Pohteella pitää pyrkiä tilanteeseen, että emme koskaan lähetä akuutin itsetuhoista ihmistä kotiin.
Liian usein ihminen päätyy itsemurhaan, koska ei ole saanut apua. Tutkimusnäytön mukaan itsemurhayrityksen vuoksi terveydenhuollossa asioineista itsemurhaan kuolee lopulta 5–15 % (Bostwick ym., 2016). Tämä kertoo siitä, miten vakava itsemurhaa yrittäneen kuolemanriski on. Samalla se kertoo, että 85–95 % päätyy siihen, että haluaakin elää. Onkin tärkeä huomata, että monelle itsetuhoisuudesta kärsivälle hetkikin turvassa voi riittää taittamaan kriisin ja pelastamaan ihmisen hengen.
On myös hyvä huomata, että psykiatrian kriisi luo lumipalloefektin, joka tuottaa kuormitusta lukuisille ihmisille. FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 % vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on kasvanut. Kun hoitovastuu kasvaa, läheisten kokema huoli, stressi, uupumus ja yksinäisyys lisääntyvät. Pahimmillaan läheiset sairastuvat ja menettävät työkykynsä myös itse.
Tällä hetkellä meillä on olemassa turvakotitoimintaa ihmisille, jotka ovat vaarassa kohdata fyysistä väkivaltaa kotonaan. Miksi emme kehittäisi vastaavaa heille, jotka ovat vaarassa itselleen? Esimerkiksi Helsingissä kaupunki ja järjestötoimijat suunnittelevat parhaillaan hoitojärjestelmän tueksi matalan kynnyksen kriisikodin avaamista entisen Lapinlahden sairaalan tiloihin. Voisimme olla Pohteella kehityksen etujoukossa ja luoda vastaavaa paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Samalla on tietenkin vahvistettava myös muita mielenterveyspalveluita ja yhteistyötä kaikkien tarvittavien tahojen kanssa, kuten kolmannen sektorin kanssa.
Toinen vaihtoehto voisi olla Safe House -kevytosasto, jota on pilotoitu onnistuneesti Lempäälässä ja ollut Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon finalisti. Mallissa psykiatrisessa kriisissä oleva potilas voidaan hoitaa terveyskeskuksen omalla somaattisella sairaalaosastolla. Lisäetu mallissa on, että hoitojaksot ovat lyhyempi ja hoitopäivän hinta on matalampi kuin psykiatrisessa sairaalassa, joten mallin avulla on saavutettu myös huomattavia kustannussäästöjä.
Täten me allekirjoittaneet esitämme, että Pohde pyrkii kehittämään aloitteessa kuvatun kaltaisen uuden itsetuhoisten turvakotimallin akuutissa psyykkisessä kriisissä olevien auttamiseksi ja selvittää mahdollisuuden ottaa toimintamuoto/-muotoja käyttöön mahdollisesti omaan toimintaan. Vaihtoehtoja on monia.
Vihreiden aluevaltuutettu
Susa Vikeväkorva
ja muu aluevaltuustoryhmä Emma Heikura, Mika Flöjt, Jenni Pitko ja Henna Määttä
Aloite jätetty Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston kokouksessa 18.12.2023.
Allekirjoittajia myös Vasemmistoliiton, Keskustan ja SDP:n ryhmistä.
Vastaavan aloitteen on jättänyt ensimmäisenä Pirkanmaan hyvinvointialueella Julia Sangervo (vihr.).