Hyvinvointia tarkastellaan monesti sukupuolen ja sen vaikutuksen näkökulmasta. Aluksi voi kysyä onko se tarpeellista? Toisaalta eri sukupuolet kohtaavat erityyppisiä haasteita, jotka pitäisi nähdä ja ymmärtää. Tällöin on mahdollisuus vastata paremmin esimerkiksi miesten erityiskysymyksiin. Suurin osa miehistä voi hyvin, mutta miehillä kuitenkin painottuvat merkittävässä määrin psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Miehillä on naisia useammin päihdeongelmia, miehet tupakoivat…

Mielenterveysperusteisesti hoidetaan vuosittain 16-20-vuotiaista lähes 20 %. Koronapandemian ja siihen liittyneiden rajoitustoimien tiedetään edelleen lisänneen erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmia https://www.duodecimlehti.fi/duo17609. Kehittymässä olevien mielenterveysongelmien nopea tunnistaminen ja vaikuttavan hoidon järjestäminen ei ole tärkeää pelkästään apua tarvitsevalle, vaan laajemmin koko yhteiskunnalle. OECD arvioi, että Suomi käyttää 11 miljardia euroa vuodessa erilaisiin mielenterveyden ongelmien aiheuttamiin kuluihin. Mielenterveysongelmat ovat myös…

Hyvinvointivaltion alkuperäinen tarkoitus on ollut muun muassa taata kaikille yhteiskuntamme jäsenille ihmisyyttä arvostava ja kunnioittava toimeentulo. Nykyisessä sirpaleisessa muodossaan tukijärjestelmä ei enää kykene täyttämään alkuperäistä tarkoitustaan. Kukaan ei hallitse olemassa olevaa etuusjärjestelmää yksinkertaisesti siitä syystä, että se on aivan liian monimutkainen kenenkään hallittavaksi. Byrokratian monimutkaisuus aiheuttaa tukien alikäyttöä ja lisää tutkitusti muun muassa lapsiperheköyhyyttä. Etuusjärjestelmän…