Johdanto

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (jäljempänä POPsote) yhdistää nykyiset 19 eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta yhdeksi kokonaisuudeksi, joka vastaa 1.1.2023 alkaen koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä. Uusi organisaatio palvelee noin 413 000 asukastaan,  ja työllistää 17 000 – 18 000 sosiaali-, terveys-, pelastus-, hallinto- ja tukipalvelujen ammattilaista. Hyvinvointialueen budjetti on ensimmäisenä toimintavuonna noin 1,5 miljardia euroa.

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttävää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleissa. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022, ja ensimmäinen aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1.3.2022. Pohjois-Pohjanmaalla aluevaltuustoon valitaan 79 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi jatkuu 31.5.2025 saakka. Jatkossa aluevaltuuston kausi on neljä vuotta ja aluevaalit toimitetaan kuntavaalien yhteydessä.  

Hyvinvointialueen asukasosallisuus toteutuu aluevaalien ja osallisuustoiminnan kautta. Lakisääteisesti hyvinvointialueelle valitaan nuorisovaltuusto sekä vammais- ja vanhusneuvostot. Hyvinvointialue tekee vahvaa yhteistyötä eri järjestötoimijoiden, alueen kuntien, yritysten, yliopiston sekä muiden oppilaitosten kanssa siten, että rajapinnat muuttuvat yhdyspinnoiksi ja yhteistyö on joustavaa.

• POPsoten väestön vanhetessa nopealla aikataululla on talouden suunnittelun oltava pitkäjänteistä, jotta huoltosuhde riittää kattamaan kustannukset tulevaisuudessa.

• Perustetaan POPsoten organisaatioon järjestöyhteistyön neuvottelukunta kehittämään ja ylläpitämään järjestötoimijoiden ja ja hyvinvointialueen yhteistyötä.  Hyvinvointialueen tulee varmistaa vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen riittävä rahoitus esimerkiksi avustuksin.

 

Äänelläsi toteutetaan vihreä hyvinvointialue Pohjois-Pohjanmaalla

Vihreällä hyvinvointi alueella painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ennaltaehkäisyssä taloudellisten vaikutusten pitkäjänteiseen seurantaan perustuen. Vihreän hyvinvointialueen lähtökohtana on se, ettei ketään suljeta ulos palveluista henkilökohtaisten ominaisuuksien, osaamisen tai kommunikaatiokyvyn tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi. Asiakaslähtöisyys, erinomainen ja katkeamaton palveluohjaus sekä asiakkaan opastus palvelujen piiriin ovat toiminnallisia lähtökohtia. Järjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on tässä tärkeä rooli.  

Vihreä hyvinvointialue on ympäristöystävällinen ja luonnonvaroja kunnioittava.  Tämä tarkoittaa mm. sitä, että palvelut ovat taajamissa ja kuntakeskuksissa mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa esimerkiksi kävellen, pyörällä ja julkisilla sekä kaikkialla palveluliikenteen ja erilaisten etäpalveluiden avulla. 

POPsoten erilaiset kulkuneuvot kulkevat ympäristöystävällisillä polttoaineilla. Hyvinvointialueen hankintojen kilpailutukset on järjestettävä siten, että laadun painotus on vähintään yhtä merkittävä kuin hinnan painoarvo. Hankintojen kilpailutuksissa tulee myös mahdollisuuksien mukaan suosia lähipalveluja ja edistää  luomu- ja kasvisruokailua. 

Luontosuhteen ja eläinten merkitys hyvinvoinnin ylläpitämisessä on tunnustettava. Saumaton moniammatillinen yhteistyö tulee varmistaa myös tilanteissa, joissa lemmikki- tai kotieläinten hyvinvointi sitä vaatii. Nämä tilanteet linkittyvät varsin usein omistajan mielen- tai muun hyvinvoinnin ongelmiin.

• Näissä vaaleissa turvataan POPsoten asukkaiden oikea-aikaiset sosiaali- , terveys- ja pelastuspalvelut kestävällä tavalla pitkäjänteisen kehittämistyön ansiosta.

• Hoitopolkujen suunnittelussa on huomioitava luonnonvarojen käytön minimointi ja sellaisten matkojen vähentäminen, jotka eivät ole välttämättömiä.

• POPsoten alueella tulee olla mahdollisuus myös sellaisiin laitoshoitopaikkoihin, jossa lemmikkieläimen läsnäolo on sallittua sekä mahdollistetaan ulkoilu ja luontosuhteen ylläpitäminen.

• Rakennusten ja hoitoprosessien hiilijalanjälkeä on pyrittävä pienentämään tutkimukseen perustuvaan tietoon nojaten.

• Kertakäyttötarvikkeiden käyttöä tulee pyrkiä vähentämään ja niiden hävikkiä pienentämään sekä edistämään kierrätystä kaikin käytettävissä olevin keinoin.

 

Äänelläsi varmistetaan palveluiden alueellinen yhdenvertaisuus

Hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja, joten monilla asukkailla matka palvelujen piiriin on pitkä eikä julkista liikennettä ole tasapuolisesti järjestettävissä. Palveluiden organisoinnissa liikkuvat palvelut yhdistetään digitaalisiin palveluihin siten, että esim. lähihoitajat/ sosiaaliohjaajat kiertävät bussissa, ja ko. työntekijöillä on tarvittaessa mahdollisuus konsultoida muita ammattilaisia digitaalisin apuvälinein yhdessä asiakkaan kanssa.

Resurssien tulee myös jakautua tasavertaisesti ja tarpeen mukaisesti koko hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulee kehittää vahvasti liikkuvia, kotiin vietäviä palveluja.

Äänelläsi varmistetaan pelastajien oikea aikainen saatavuus

Äänelläsi varmistetaan pelastustoimen kapasiteetin riittävyys ja alueellinen kattavuus. Jotta alueellinen yhdenvertaisuus voidaan saavuttaa, tulee vapaapalokuntien asema ja resurssit varmistaa siten, että sisäasiainministeriön määrittelemät vasteajat voidaan käytännössä toteuttaa. 

Osana kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää pitkäjänteistä yhteistyötä voi VPK ja sen yhteydessä järjestettävä lasten ja nuorten harrastustoiminta tarjota yhtäältä osaavaa vapaaehtois- ja työntekijäkuntaa, ja toisaalta palvella turvallisuustietoisuuden sekä ennaltaehkäisevän työn kanavana. 

Pelastuspalveluissa eläinpelastuksen oikea aikainen saatavuus tulee turvata edelleen.

• Satsataan liikkuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin siten, että palvelujen saatavuus on yhdenvertaista koko POPsoten maantieteellisesti laajalla alueella.

• Varmistetaan digitaalisten- ja mobiilipalvelujen saatavuus niitä haluaville sekä ko. palvelujen riittävä ohjaus- ja neuvontapalvelu sitä tarvitseville.

• Tunnistetaan vapaapalokuntien tärkeä työ, varmistetaan niiden koulutustaso ja asema pelastustoiminnassa.

• Taataan vapaaehtoisen pelastuspalvelun nuoriso- ja aikuistoiminnan houkuttelevuus ja jatkuvuus.

 

Äänelläsi turvataan työntekijöiden saatavuus ja työhyvinvointi

Henkilöstöpula uhkaa jo tällä hetkellä niin sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastuspalveluiden sekä hallinnon että tukitoimien toimintaa ja välillisesti myös sekä henkilöstön että asukkaiden turvallisuutta.

Hyvinvointialueen henkilökunnan palkat harmonisoidaan yhtenäisiksi. Tässä prosessissa on ensisijaisesti huomioitava tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimus. Lisäksi työntekijöiden hankitut lisäkoulutukset sekä työn vaativuuden taso tulee huomioida palkkatasoa määriteltäessä asianmukaisesti, unohtamatta muitakaan kannustimia ja etuja kuten esimerkiksi liikunta- ja ateriaedut, joiden tulee olla kaikkien saatavilla tasapuolisesti.

Hyvällä johtamisella on iso merkitys työntekijöiden viihtyvyydelle ja pysyvyydelle. Esimiesten tulee saada ajanmukaista koulutusta mukaan lukien tasa-arvotyö, ja aikaa tehdä työnsä riittävän hyvin. Kankea ja hierarkkinen johtaminen on mennyttä aikaa. Avoin ja kuunteleva johtaminen antaa äänen myös henkilökunnalle. Tämä lisää osallistavuuden tuntua ja kasvattaa samalla työssäviihtyvyyttä. 

Osaava henkilöstö osaamis- ja koulutustasoa vastaavissa työtehtävissä ja ammattitaitoinen, henkilöstöä kuuleva johtaminen ovat yhdessä vahva pitovoimatekijä koko hyvinvointialueella. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja jatkuvan parantamisen velvoite koskee koko henkilöstöä sekä siirtymävaiheessa että sen jälkeen. POPsoten tulee huolehtia alueen työvoiman saatavuudesta lisäämällä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa mm. järjestämällä täsmäkoulutusta alueen työvoiman tarve huomioiden. 

Tukipalveluiden rooli uudistuksen onnistuneessa toteuttamisessa on ensiarvoisen tärkeää, ja kiinteä osa POPsoten tulevaisuutta. 

• Tavoitellaan pysyviä työ- ja hoitosuhteita sekä hyvinvoivia työntekijöitä.

• Lisätään työnohjausta sosiaali-, terveys- ja pelastusalalla.

• Varmistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, esimerkkinä työvuorosuunnittelu.

• Nostetaan hoivatyön palkkaus sen vaativuutta vastaavalle tasolle.

• Panostetaan johtamisosaamiseen ja POPsoten johtamistehtävissä olevien jatkuvaan kouluttamiseen sekä keskeisimpien johtajien jatkuvaan työnohjaukseen.

• Vähennetään työpaikkojen hierarkkisuutta ja tuetaan yhdessä saavutettuja tuloksia.

• Varmistetaan, että koulutuspaikkoja on riittävä määrä suhteessa työvoiman tarpeeseen.

• Luodaan pätevöitymiseen erilaisia opiskelupolkuja.

 

Äänelläsi turvataan palvelut kaikenikäisille

Terveyden- ja sairaudenhoito

POPsoten vastuulla ovat sekä peruspalvelut että erikoissairaanhoidon palvelut. Meillä on erittäin korkeatasoinen erikoissairaanhoito, jonka resursseista on huolehdittava. 

Asukkaiden tulee saada oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Hoidon tehokkuus sote-keskuksissa perustuu varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Hoitoketjujen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tulee olla saumattomia ja moniammatillisia. Näennäinen kustannustehokkuus ei kuitenkaan saa ajaa ihmisen ja potilaskeskeisyyden edelle, sillä ne ylläpitävät hoidon jatkuvuutta. Terveydenhuollossa hoidon ja hoitosuhteen jatkuvuudella on suuri merkitys. Tutkimusten mukaan sekä hoitotulokset että tyytyväisyys hoitoon paranevat, kun hoitosuhteet ovat pysyviä.

• Sote-keskuksesta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla. Palvelut ovat   laadukkaita, moniammatillisia ja asiakaslähtöisiä.

• Hoitopolku peruspalveluista erikoissairaanhoitoon on joustava ja hoitotakuun määräaikoja kyetään noudattamaan.

• Sote-keskus on helppo löytää, se on siellä missä ihmiset liikkuvat. Jokainen kokee olevansa tervetullut ja ammattilaiset viihtyvät työssään siellä.

• Sote-keskusten luona tarvitaan myös saattopaikkoja, jotka on muistettava suunnittelussa.

• Hoitoketjujen suunnittelu ja toteutus perustuu aina tutkimusperustaiseen tietoon.

Lapsiperhepalvelut

On tärkeää tarkastella lapsiperheiden palveluiden ja tuen tarvetta jo varhaisessa vaiheessa. Vanhemmille tulee taata matalan kynnyksen apua vanhemmuteen, lapsiperheköyhyys tulee huomioida ja ottaa puheeksi jo neuvolassa. Mielenterveys- ja päihdepalveluja tulee saada heti tarpeen ilmetessä. Psykologin vastaanotolle ja perheneuvontaan on turvattava nopea ja helppo pääsy. Kouluihin tulee turvata riittävästi koulukuraattoreja sekä koulupsykologeja opetustyön tueksi.  Perhekahviloiden ja muun vastaavan toiminnan lisääminen tukee perheen sosiaalisia suhteita ja antaa vertaistukea vanhemmuuden eri vaiheissa. Erilaiset perherakenteet tulee huomioida yksilöllisesti. Turvallinen ja yhdenvertainen lapsuus on meidän jokaisen asia. 

Neuvolapalveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta pitää huolehtia. Tarpeen tullen neuvolakäyntien lisäämiseen tai käyntiajan pidentämiseen tulisi olla mahdollisuus, ja kynnyksen yhteydenottoon olla matala. Henkilökunnan pysyvyys, etenkin raskaus- ja vauvavaiheen aikana, on tärkeää. Tutulle ihmiselle on helpompi puhua kuin alati vaihtuville kasvoille. Neuvolasta pitää saada monipuolista tukea raskauden ja vanhemmuuden aikana. Sen kautta voidaan tarjota selkeitä reittejä eri yhdistysten ja tukitoiminnan piiriin. Toimiva neuvolapalvelu katkaisee ylisukupolvista syrjäytymistä. 

Nuoren väestöpohjan POPsotessa on perusteltua kehittää ns. “teinineuvola” -konseptia nuoruusiän ongelmien ennaltaehkäisevän palvelun kehittämiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämän haasteiden toteamiseksi ja tarvittavan avun saamiseksi alkuvaiheessa, jolloin kevyempi palvelu on usein tehokkaampaa. Teinineuvola konseptia tulee kehittää yhteistyössä peruskuntien sivistys- ja kulttuuripalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Osana nuorisopalveluja seksuaalikasvatusta annetaan nykyisellään 29 ikävuoteen asti.  Osana tätä maksuton ehkäisy tulee taata alla 30-vuotiaille.

• Lapsiperhepalveluiden tärkeimpänä lähtökohtana tulee aina olla asiakkaan kuulluksi tulemisen turvaaminen. Kaikenlainen palveluista poissulkeminen tulee estää kaikissa olosuhteissa.

• Neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon resursseja on lisättävä.

• Neuvoloihin tarvitaan lisää mielenterveyden osaajia, kuten psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia.
• Vanhemmuuden monimuotoinen etupainotteinen tuki sekä ohjaus ja neuvonta on turvattava kaikissa olosuhteissa.

• Perheiden monimuotoisuuden ja moninaisten lähtökohtien tunnistamisen ja huomioimisen tulee olla asiakaskohtaamisten lähtökohtana.

• Tuodaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja asiantuntemusta osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea.
• Varmistetaan oireilevan nuoren nopea hoitoon pääsy, tiedonkulun toimivuus ja aito moniammatillisuus.

Työikäisten palvelut

Hyvinvointialueen asukkaille on tarjottava kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta työllisyystilanteesta. Tulevien sote-keskusten on tarjottava palveluja asiakaslähtöisesti,  tarvittaessa myös iltaisin, jotta työssäkäyvätkin voivat niitä käyttää.

Kasvavalla osalla työssäkäyvistä palkkataso on hyvin alhainen ja/tai työsuhde on osa aikainen ja/tai pätkittäinen, jolloin palkkatuloilla ei tule toimeen eikä elämiseen jää rahaa esim. asumismenojen jälkeen. Näissä tilanteissa hyvinvointialueen aikuissosiaalityön tulee kyetä tukemaan asukkaiden pärjäämistä joustavasti täydentävän ja ehkäisevän  toimeentulotuen keinoin. Tarjolla tulee olla myös ennakoivaa ja helposti saatavaa talousneuvontaa ja taloudenhallinnan ohjausta sitä tarvitseville. 

Työttömien sekä omais- ja perhehoitajien terveystarkastukset tulee toteuttaa riittävän monialaisina ja tavoitteellisina. Lisäksi mahdollisuuden työkykyarvioon tulee kuulua myös työttömille, työttömäksi joutuville ja työelämään pyrkiville. Myös yksinyrittäjille, itsensä työllistäville ja freelancereille on turvattava oikeus tarpeen mukaiseen työkykyarvioon ja terveystarkastukseen.  Työikäisille omaishoitajille on turvattava oikeus terveystarkastukseen ja työkykyä   ylläpitävään kuntouttavaan toimintaan julkisen terveydenhuollon kautta. 

• Aikuissosiaalityön ja terveyspalvelujen saatavuus tulee turvata sitä tarvitseville erilaisissa elämän nivelvaiheissa joustavasti ja viipymättä.

• Työttömien ja omais- ja perhehoitajien sekä muiden työelämän nivelvaiheissa olevien henkilöiden terveystarkastukset tulee  toteuttaa riittävän monialaisina ja tavoitteellisina.

• Pääsyä työkyvyn arviointiin ja siinä mahdollisesti määrättäviin kuntoutuspalveluihin on helpotettava merkittävästi.

Hyvä vanhuus kuuluu kaikille

Ikääntyneet tulee nähdä aktiivisina yhteiskuntaan osallistuvina toimijoina, jotka käyttävät samoja palveluja kuin nuoremmat. Ikääntyneille tulee tarjota monipuolisia senioripalveluita aina neuvonnasta harrastustoimintaan.  Ikääntymisen eri vaiheisiin liittyvät terveyden- ja sosiaalihuollon sekä hoivan ja asumispalvelujen tarpeet on toteutettava ikääntyneitä ja heidän omaisiaan kunnioittaen ja kuullen. 

Palvelujen hinnoittelun selkeys ja yhtenäisyys on keskeisessä roolissa ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.  Palveluohjauksella tulee varmistaa paras mahdollinen lopputulos palvelun saajan näkökulmasta.

Iäkkäiden akuutteihin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin on vastattava nopeasti ja oikea-alaisesti. Liikkuvaa toimintaa, joka mahdollistaa liikkuvat sairaanhoitajat ja lääkärit, on hyvinvointialueella otettava käyttöön riittävästi niin, että haja-asutusalueiden  ikäihmisille palvelut ovat video- ja puhelinkonsultaatioineen saavutettavissa.

Ikäihmisten kotihoitoa on kehitettävä monipuoliseksi ja moniammatilliseksi hoitomuodoksi ja samalla laitospainotteisesta hoidosta tulee siirtyä kotihoitoon ja perhehoitoon. Inhimilliset  kohtaamiset ja pysyvät hoitajat ovat osa laadukasta hoivaa ja niiden avulla onnistutaan myös tunnistamaan muutokset ajoissa. Vaikka tavoitteena on siirtyminen laitospainotteisista asumismuodoista muihin, kuntouttaviin ja yhteisöllisiin asumisen muotoihin, laitospaikkojen vähentäminen on tehtävä maltillisesti ja suhteessa iäkkään väestön määrään ja terveydentilaan. Pariskuntien on saatava elää perheenä myös silloin, kun vain toinen tarvitsee laitosmaista hoivaa. 

Omais- ja perhehoidon eri muotojen tulee olla POPsoten merkittävänä kehittämiskohteena. Ikäihmisten omais- ja perhehoidolla tulee olla koko POPsoten kattava koordinointi joka tarkoittaa esimerkiksi omais- ja perhehoitajien yhtenäistä palkkiotasoa koko hyvinvointialueella. Lisäksi tulee varmistaa omais- ja perhehoitajien vapaiden toteutuminen sekä jaksamisen tuki. Ikäihmisten omais- ja perhehoito helpottavat myös osaltaan POPsoten henkilöstöpulaa. 

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on kehitettävä, ja hoidon tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien potilaiden saatavilla. 

• Iäkkäiden akuutteihin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin on vastattava nopeasti ja oikea-alaisesti. Tarvitaan jalkautuvia palveluita, joihin kuuluvat mm. liikkuvat hoitajat ja lääkärit, sekä erityisesti haja-asutusalueilla etäyhteyksin toteutettavat palvelut ja yhteydenotot.

• Laitosmuotoisesta ympärivuorokautisesta hoidosta ollaan siirtymässä kuntouttavampiin ja yhteisöllisiin ympärivuorokautisiin tehostetun palveluasumisen muotoihin. Tässä siirtymässä on varmistettava ylipäänsä ympärivuorokautisen hoidon paikkojen riittävyys suhteessa iäkkään väestön määrään ja terveydentilaan. Pariskuntien on saatava elää perheenä myös silloin, kun vain toinen tarvitsee laitosmaista hoivaa.

• Omaishoitajien jaksamista ja pääsyä terveyspalveluihin on helpotettava. On varmistettava, että omaishoitajat kykenevät käyttämään vapaapäivänsä tarjoamalla tilapäistä hoivakotiasumista tai riittävän kestoista ja laadukasta lomitusta kotiin.

• Ikäihmisten perhehoito on järjestettävä koordinoidusti ja yhdenvertaisesti koko POPsoten alueella. Koko alueella on oltava yhtenäinen ikäihmisten perhehoidon toimintaohje ja yhdenmukaiset maksatus-, työ- sekä perhehoitajien jaksamisen tuen käytännöt.

Äänelläsi vaalitaan mielenterveyttä

Mielenterveyspalvelut ovat osa peruspalveluita. Mielenterveyttä tulee tukea ja ylläpitää eri elämänvaiheissa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita kuten keskustelua, vertaistukea, neuvontaa ja ohjausta tai lääkäripalveluja tulee olla tarjolla riittävän laajasti ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

Mielenterveyden rakoillessa on tärkeää varmistaa, että ensikontakti on saatavilla nopeasti, samana tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun avun tarve ilmenee. Tilanteessa, jossa ihmisellä on akuutti tarve tulla kuulluksi, hänen pitää saada helposti yhteys auttavaan tahoon tilanteen kartoittamiseksi ja jatkosuunnitelman laatimiseksi. Jatkossa tapaamisten välien tulee olla kohtuulliset ja hoitavan tahon vaihdokset tulee minimoida. Vakiintunut taho avun tarjoajana luo luottamusta, säästää aikaa ja tukee kuntoutumista. Mikäli hoitava taho muuttuu asiakkuuden aikana asuinpaikkakunnan vaihdoksen seurauksena, tietojen sujuva siirto uudelle hoitavalle taholle tulee varmistaa, samoin hoidon keskeytymätön jatkuminen. Mielenterveysriskien tunnistamiseksi eri ikäluokkien terveystarkastuksiin liitetään jatkossa myös mielenterveyden kartoitus osana kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tarkastelua.

POPsoten tulee ottaa oppia palkitun Hailuodon kunnan mielenterveyttä edistävistä toimintatavoista. 

• Terapiatakuu on otettava käyttöön mahdollisimman pikaisesti koko POPsoten alueella.

• Mielenterveyspalvelujen matalan kynnyksen palveluja on vahvistettava ja hoitoon pääsyä on helpotettava ja joustavoitettava.

• Läheisten tukipalveluja on lisättävä ja asiakkaan tukiverkoston jaksamista tuettava.

 

Äänelläsi varmistetaan, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti

Vammaispalvelut 

Palvelujen järjestämisen lähtökohtana tulee olla vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus tarvittaviin palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Vammaiset ihmiset tulee ottaa mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon aina ja kaikissa tilanteissa. POPsoten tulee varmistaa määrärahojen riittävyys lakisääteisiin palveluihin.

Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta tulee aina ja kaikissa tilanteissa kunnioittaa. Hänellä tulee olla oikeus opiskeluun, työntekoon, harrastuksiin ja monipuoliseen elämään vammastaan huolimatta. Lakisääteisiä esteettömyysvelvoitteita tulee noudattaa kaikessa palvelujen järjestämisessä, toimintojen suunnittelussa ja myös uudisrakentamisessa.

Vammaisen henkilön oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on taattava yksilöllisen tarpeen mukaan. Vammaisten henkilöiden asumispalvelut ja palveluasuminen tulee mahdollisuuksien mukaan jättää kilpailutusmenettelyn ulkopuolelle, sillä kyseessä on ihmisen koti, jota ei voi kilpailuttaa. Myös kuljetuspalvelut tulee tuottaa pitkäjänteisesti, luotettavasti ja asiakaslähtöisesti.

Vammaisten henkilöiden perhehoidon palveluita tulee kehittää koordinoidusti koko POPsoten alueelle laaja-alaisesti sekä vanhempien vapaan mahdollistamisen että perhehoitajan kodissa toteutettavana perhehoitona. 

• Myönnetään vammaispalvelut aina todellisen tarpeen mukaan.

• Kehitetään monipuolisesti palveluita, jotka vastaavat vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin.

• Viedään palvelut vammaisten ihmisten luo, ei toisin päin.

• Myönnetään tarpeen mukaan kuljetuspalvelumatkoja lähikuntaa pitemmälle.

• Lisätään vammaisten henkilöiden perhehoitoa koko POPsoten alueella ja luodaan yhtenäinen toimintaohje sekä työ-, maksatus- ja perhehoitajien tuen käytännöt.

• Turvataan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus kaikissa tilanteissa.

 

Riippuvuuksia sairastavien palvelut 

Riippuvuussairauksien monimuotoinen kirjo tulee huomioida aina palvelujen järjestämisessä. Aineriippuvuutta (alkoholi, huumeet, lääkkeet, tupakka) sairastavien ja toiminnallisia riippuvuuksia (uhkapeli- ja muu peliriippuvuus sekä seksi- ja nettiriippuvuus) sairastavien hoidon ja avun tarpeet ovat erilaisia. Riippuvuuksista eroon pääsemiseen ei ole pikaratkaisuja vaan se vaatii usein kokonaisvaltaista elämän- ja ajattelutavan muutosta, jossa usein ovat osallisena myös läheiset ihmiset. 

Riippuvuuksia sairastavien henkilöiden hoitoon pääseminen on turvattava niin, että kussakin tilanteessa sopivaan ja riittävään hoitoon pääsy mahdollistetaan juuri silloin, kun alttius tarttua tähän mahdollisuuteen on olemassa. Avohoito on harvoin riittävä hoitomuoto, se on syytä huomioida, ja laitoshoitopaikkoja on oltava myös tarjolla. Mieluiten tietysti POPsoten omalla alueella, jotta läheiset voivat tarpeen mukaan osallistua toipumisprosessiin. 

• Panostetaan erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön.

• POPsoten alueella tulee tarjota asiakkaille apua oikea-aikaisesti silloin, kun alttius tarttua apuun on olemassa.

•   Viedään päihdetyö sinne missä ihmiset ovat.

• Järjestetään riittävästi haittoja vähentävää hoitoa kuten neulanvaihtopisteitä ja korvaushoitoa sekä laitoskuntoutusta POPsoten alueella sitä tarvitseville.

•   Pidetään huolta asunto ensin -periaatteen toteutumisesta.

•   Taataan riippuvuussairauksista kärsivien läheisille riittävät palvelut ja  tuki.

• Varmistetaan, että POPsotessa on riittävät valmiudet rahapeli- ja muiden riippuvuusongelmien tunnistamiseen ja että palveluohjaus tarjolla olevaan apuun toimii.

• Tunnistetaan järjestöjen tekemä tärkeä työ ja otetaan heidät kumppaneiksi ulkoistamatta kuitenkaan hoitovastuuta kolmannella sektorille.

 

Lastensuojelu

Lastensuojelun kuormittumisesta on puhuttu jo pitkään myös POPsoten alueella. Pahimmillaan huostaanotolla yritetään paikata puuttuvia tai ruuhkautuneita nuorten päihde- ja mielen- terveyspalveluja. Taustavaikuttimena voi joissain tapauksissa olla myös lapsiperheköyhyys ja sen kokonaisvaltaiset vaikutukset perheen hyvinvointiin ja vanhempien jaksamiseen.  

Lastensuojelun keskiössä tulee aina olla lapsen edun toteutuminen. Lapsen tilanteen tunnistamisella ja perheen tukemisella tutussa kasvuympäristössä on tärkeä rooli. Lapsiperheille on tarjottava matalalla kynnyksellä heidän tarvitsemaansa apua ja tukea avohuollon tukipalveluna jo ennen kuin tilanne vaatii lastensuojelun asiakkuutta. 

Perhehoidon tulee POPsoten palvelukokonaisuudessa olla lastensuojelun sijaishuollon toteuttamismuodoista ensisijainen.  Perhehoito on inhimillinen sijaishuollon toteuttamisen tapa, jossa lapselle taataan kodinomaiset kasvuolosuhteet, tarvittavat tukitoimet ja pysyviä, turvallisia ihmissuhteita. Nykyisellään perhehoitosijoitusten osuus kaikista sijoituksista vaihtelee merkittävästi POPSsoten eri alueilla. Perhehoitajien toimintaohjeen, perhehoitajien tuen, palkkiorakenteen ja -määrän tulee olla yhtäläinen koko POPsoten alueella.  

Joissain tilanteissa lapsen tai nuoren sijoitus on perusteltua toteuttaa laitossijoituksena joko lyhytaikaisena jaksona tai pidempiaikaisena sijoituksena. Näissä tilanteissa sijoitus tulee aina toteuttaa yhteistyössä lapsen/nuoren vanhempien tai muiden huoltajien kanssa.

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nostettiin lainsäädännöllä joitakin vuosia 25 -vuoteen. Tämä on hyvä ja kannatettava lakiuudistus. Jälkihuollon sisällöllinen uudistus vaatii POPsoten alueella vielä merkittäviä lisäpanostuksia ja kehittämistä. Perhehoitona toteutetun sijoituksen jälkihuollon tulisi niin ikään olla perhehoitoa. 

• POPsote noudattaa lastensuojelun valtakunnallisia henkilöstömitoituksia.

• POPsote toimii yhteistyössä oppilaitosten kanssa alan koulutuksen varmistamiseksi Pohjois-Suomessa.

• Varmistetaan riittävät resurssit lakisääteisten  palvelujen saatavuudelle.

• Vahvistetaan lastensuojelun painopistettä avohuollon tukitoimiin ja tarjotaan ensisijaisesti kotiin tuotavia palveluita kuten perhetyötä tai kotiin tuotavaa perhehoitoa.

• Lasta ja nuorta tulee kuulla häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä.

• POPsote kehittää jälkihuollon sisältöä ja eri toimintamuotoja niin, että nuoria tuetaan nykyistä paremmin aikuisuuteen ja itsenäistymiseen. Jälkihuoltoa pitää tarjota perhehoitona erityisesti silloin, kun nuori on ollut pitkään sijoitettuna perhehoitoon.

• Perhehoidon ja sijaishuollon palvelut ja perhehoitajien koulutus keskitetään POPsoten laajuiseen yksikköön, jolla on yhtenäinen toimintaohje ja yhtenäiset perhehoitajien maksatus-, työ- ja perhehoitajien jaksamisen tuen käytännöt.

 

Perheiden monimuotoisuus 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet. Kaikki eivät mahdu samaan muottiin eikä kaikkien tarpeisiin pystytä vastaamaan samalla tavalla. Lapsi- ja perhepalvelujen työntekijöiden on tunnettava monimuotoisten perheiden erityistarpeet. 

Joka kolmas suomalainen perhe on tavalla tai toisella monimuotoinen. Perheiden monimuotoisuus on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, jolla on vaikutuksia lapsiin, nuoriin tai perheisiin. Perheiden monimuotoisuus on otettava lähtökohdaksi kaikessa POPsoten  lapsia ja perheitä koskevassa päätöksenteossa. 

Kaikkien yksiköiden työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta perheiden monimuotoi- suudesta. Työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen osaamista on lisättävä niin, että perheet selviävät arjessa ja kokevat tulevansa kohdatuiksi yhdenvertaisesti. 

 POPsotessa on oltava keskitettyä osaamista adoptioprosessista ja adoptiolapsen erityistarpeista sekä adoption jälkeisestä neuvonnasta ja jälkipalvelusta. Tarjolla tulee olla riittävästi tukea adoptoidun juurten etsintään. 

• Neuvoloissa on oltava osaamista monisikiöraskauksista ja monikkoperheiden tukemisesta. Kaksi- tai monikielisen lapsen kaikkien äidinkielten kehitystä on tuettava palveluissa. Uusperheille on tarjottava tukea perheytymisen eri vaiheisiin. Lasten ja perheiden palvelut, kuten lastensuojelun palvelut, kotipalvelu ja terveydenhuolto on turvattava lapselle ja tämän perheelle molemmissa kodeissa, myös silloin, kun kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla. Myös erityislapsen tarpeet on huomioitava vuoroasumisen mahdollistamiseksi.

• Koulutetaan sosiaali- terveydenhuollon henkilöstöä perheiden monimuotoisuuden tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

• Huomioidaan kaikessa perheiden kanssa tehtävässä työssä monimuotoisten perheiden erityistarpeet.

• Vahvistetaan monimuotoisten perheiden kuulluksi tulemista.  

 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen palvelut 

Jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on, vailla turhia oletuksia. Jokaisella pitää olla turvallinen tila saada palvelua ikään, taustaan tai sukupuoleen katsomatta. Kaikkien palvelujen on oltava turvallinen tila sekä asiakkaille että henkilökunnalle. 

Palvelujen saaminen ei saa olla kiinni niistä päättävän henkilöstön asenteesta tai tietämyksen tasosta. Henkilöstölle on annettava kattavasti koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta. Epäasialliseen kohteluun ja häirintään puuttumiselle luodaan selkeät säännöt, joihin jokainen työntekijä perehtyy ja sitoutuu.

• Vahvistetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen neuvontapalveluja POPsoten alueella.

• Varmistetaan, että jokainen seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluva henkilö kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi erilaisissa sote-palveluissa, eikä palveluista ulos sulkemista tapahdu.

• Lisätään henkilöstön tietämystä ja osaamista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen erityistilanteista ja yhdenvertaisessa kohtaamisessa.

 

Monikulttuurisuuspalvelut  

Yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja luottamus sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että viranomaisten toimintaan rakennetaan pitkäjänteisellä läsnäololla ja arkisella asioiden hoitamisella. POPsoten eri toimijat ovat yhdessä alueen kuntien kotouttamistoiminnasta vastaavien kanssa avainasemassa jatkuvan luottamuksen rakentamisessa ja kotoutumisen edistämisessä. Täsmäkouluttamisella ja kielipääoman hyödyntämisellä varmistetaan palveluiden monikielinen saatavuus.

Riittävä resursointi on ehdoton edellytys, jotta työntekijät pystyvät avaamaan ja ylläpitämään keskusteluyhteyden monikieliseen ja -kulttuuriseen asiakaskuntaan. Ammattitaitoisen tulkkauspalvelun käyttäminen mahdollistaa menestyksellisten monikulttuuristen palvelujen järjestämisen.

• Vahvistetaan saamenkielisten ja muiden vähemmistökielisten palveluiden saatavuutta POPsoten palveluissa.

• Varmistetaan ammattitaitoisten tulkkauspalvelujen saatavuus sekä henkilöstön tulkkauspalvelujen käyttäjäosaaminen kaikissa POPsoten palveluissa.

• Lisätään POPsoten monikielistä ja -kanavaista viestintää kaikilla tasoilla ja kanavilla, mukaan lukien POPsoten visuaalinen viestintä.

• Tehdään saumatonta yhteistyötä kuntien kotouttamispalveluiden kanssa.

• Turvataan paperittomien peruspalvelut POPsoten terveydenhuollossa.

 

Rikoksilla oireilevien ja heidän läheistensä palvelut

Rikoksilla oireilevat nuoret ja rikoksista tuomitut POPsoten asukkaat tarvitsevat erityistason sosiaali- ja terveyspalveluita. 

Vaikka Rikosseuraamuslaitos vastaa vankien palveluiden järjestämisestä vankeusrangaistuksen aikana, on POPsotella velvollisuus olla tietoinen asukkaansa palvelutarpeesta koko rangaistuksen ajan ja osallistua esimerkiksi koevapauden ja vapautumisen valmisteluun. Vankilasta vapautumisen nivelvaiheessa Rikosseuraamuslaitoksen,  POPsoten ammattilaisten, kotikunnan ja järjestöjen välinen saumaton yhteistyö vapautuvan  vangin kanssa on äärimmäisen tärkeää, jotta vankilasta vapautuvan elämä voisi  jatkua rikoksettomana. POPsote:lla tulee olla vapautuvien vankien asunnottomuutta ja muuta palvelutarvetta koordinoiva henkilö, jotta vankilasta vapautumisen haasteita kyetään ennaltaehkäisemään.

Rikosseuraamus koskettaa myös suurta joukkoa läheisiä. Läheisen rangaistus voi vaikuttaa  moneen elämän osa-alueeseen. POPsoten alueella tulee tarjota moniammatillista kriisiapua ja tukipalveluja vankien läheisille. 

• Vankilasta vapautumisen nivelvaiheessa Rikosseuraamuslaitoksen, POPsoten, kotikunnan ja järjestöjen välinen saumaton yhteistyö vapautuvan kanssa on äärimmäisen tärkeää, jotta vankilasta vapautuvan elämä voisi jatkua rikoksettomana.

• POPsotessa tulee olla vapautuvien vankien asunnottomuutta ja palvelutarvetta koordinoiva työntekijä tai yksikkö, jotta vankilasta vapautumisen nivelvaiheen haasteita kyetään ennaltaehkäisemään.

• POPsoten palveluverkoston tulee tarjota moniammatillista kriisiapua ja tukipalveluja vankien läheisille.

 

Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja palveluohjaus

POPsoten tulee tunnistaa lähisuhdeväkivalta nykyistä paremmin. POPsoten tulee tarjota henkilöstölle ja muille toimijoille välineitä tunnistaa lähisuhdeväkivaltaan liittyvät riskit ja oireet arjen toiminnoissa sekä osaaminen asian puheeksiottamisen. Palveluissa tulee olla käytettävissä toimiva palveluohjaus apua tarvitseville. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tässä ensisijaisen tärkeää.  

• Kaikilla tahoilla ja kaikilla tasoilla tulee olla lähisuhdeväkivallan havaitsemisen osalta “nollatoleranssi”. Toisin sanoen henkilöstöllä tulee olla osaamista tunnistaa lähisuhdeväkivallan merkkejä eri tilanteissa sekä taitoa ja rohkeutta puuttua ja asia puheeksi. 

 

Harvinaissairaiden palvelut

Harvinaisiksi sairauksiksi luokitellaan sairaudet, joiden esiintyvyys on väestötasolla 1/2000 henkilöä. Tutkimuksen rahoitus ja lääkkeiden kehitystyö sekä lääkintähenkilöstön koulutus jäävät yleisimmistä sairauksista poiketen paitsi lääkeyhtiöiden rahoituksesta, koska lääkemarkkinat ovat liian pienet kannattavalle liiketoiminnalle. Siksi vaatii erityistä huomiota pitää harvinaista tautia sairastavien ihmisten palvelut yhdenvertaisina. Myös seulontaan ym. diagnostiikkaan täytyy julkishallinnon kiinnittää tarkempaa huomiota em. liiketaloudellisten intressien/ lobbaamisen/ koulutus sponsoroinnin puuttumisen takia.

• Tutkimustyön ja kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu harvinaisten sairauksien hoidossa, näin ollen alan resurssit tulee turvata kaikissa olosuhteissa.

 

Äänesi ratkaisee – käytä sitä!